Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,701 - 3,710 (kaikkiaan 14,424)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä ei ole kemeraketju eikä kommunistiketju.

    Keskustelun välitulos:  jatkuvapeitteinen kasvatus on hyvä teoriassa mutta ei käytännössä?

    mehtäukko

    Tuloksesta johtuu se, että teoreetikot ovat höynäytettävissä monenlaisten kotkotusten uhreiksi.

    Käytäntöä soveltavat ihmiset näkevät kuvan ja maalin todennäköisyyksiin perustuen. He eivät sorru utopioihin.

    Metsätaloudessa virheet eivät ole korjattavissa tappioitta, sillä pitkäjänteiset linjat eivät taivu äkkiliikkeille.

    Gla Gla

    RR: ”En ole  Gla mielestäni kommentoinut mitään Pukkalan laskelmista, enkä ole niihin perehtynyt, kuten edellä kerroin. Se sijaan esim. Pukkalan esitys jatkuvan kasvatuksen seminaarissa sisälsi minun ymmärrykseni ja kokemukseni mukaan hyvin järkeviä kannanottoja. Nettonykyarvon tavoittelulle en taas näe mitään muuta järkeenkäypää vaihtoehtoa, mihin taas Tahvosen laskenta perustuu.”

    Ihan turha puhua mistään laskennasta, jos lähtöarvot ei kiinnosta. Pukkalan tarinoita lukiessa huomaa otsanahallaankin, että lähtöarvot on viritetty Arvometsän markkinointimateriaaliksi. Siellä tulos tehdään konsulttipalkkioilla, ei metsätaloudella.

    Peruskoulusta opittua tämäkin, tällä kertaa matematiikan tunnilta (arvosanalla 8). Tiesitkö sinä kansakoulun käyneenä, että 1+1 ei ole 2,0?

    Puuki

    Oli jo aikakin saada välitulos , kun kohta 4000 viestiä on kasassa.    Onkai se jo suurimmalle osalle tullut melko selväksi , että ” joskus tekee mieli ja joskus taas ei”(Somerjoki) –  tehdä myös jk:n hakkuu.

    Gla Gla

    Puuki: ”Onkai se jo suurimmalle osalle tullut melko selväksi , että ” joskus tekee mieli ja joskus taas ei”(Somerjoki) –  tehdä myös jk:n hakkuu.”

    Pitää tietää mitä haluaa. Metsään voi tehdä poimintahakkuun tai metsää voi kasvattaa erirakenteisena.

    Itselläni on jonkin verran erirakenteisena kasvatusta, mutta kasvatusketjuun kuuluu erirakenteisuuden vähentyminen metsän varttuessa ja lopulta on jäljellä suht tasarakenteisen metsän päätehakkuu.

    Jatkuva kasvatus edellyttää, että metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä. Jos ei pysy, kyse ei ole jatkuvasta kasvatuksesta. Yritystä on voinut olla, mutta lopputuloksena on epäonnistuminen, jos päädytään päätehakkuuseen.

    Yksi ”jatkuvan kasvatuksen hakkuu” on siis jatkuvaa kasvatusta vain jk-liturgiassa. Kyse on samasta rusinoiden keruusta kuin jos kertoisin nuoren metsän varttumisesta tukkipuustoksi ja tällä kehitysvaiheella osoittaisin jaksollisen kannattavuutta.

    mehtäukko

    Kun uskomusteoreetikko hakkuuttaa harvennuksen hinnalla laajat alueet ppa kymmeneen huitteiden hatelikoksi saadakseen uudistumista aikaiseksi, tappiot paukahtaa. Tuuliriskien lisäksi turhuuteen painuava taimien odottelu vie omistajansa kiikkutuoliin.

    Kuinka se korjattiin? Olla tekemättä alunperinkään typeryyksiä!

    Puuki

    Noinhan se pääosin on kuten ”veljet edellä todistaa” (ja ”siskokin”).  Liian innokas jk-firmojen harjoittama  markkinointi vailla tarkempaa analyyssiä , voi olla osin pilannut menetelmän maineen ja toisinaan siinä olevat  hyötynäkökohdatkin jää sitten varjoon.

    Jovain Jovain

    Pitäisi Puukillekin olla selvää, että hoitokustannukset eivät ole siellä jk metsän kasvatusvaiheessa. Ovat viljelymetsätalouden aloituksessa, taimisto ja nuorenmetsän hoidossa. Niin kuin ovat jk metsänhoidossakin, jos aloitetaan avohakkuualasta. Ei niitä ole siellä kasvatuksen loppuvaiheessa. Niin kuin ei ole enää jaksottaisen 3-vaiheessakaan. Ei ainakaan siinä määrin, että voisit perustella metsänhoidon paremmuutta.

    mehtäukko

    Pötyä taas Jovainilta. ..” Ei niitä ole siellä kasvatuksen loppuvaiheessa jk.ssa…”

    Kun joka motin joudut myymään harvennushakkuun hinnalla, persnettoa tulee että ropina käy.

    Visakallo Visakallo

    Kyllä niitä hoitokustannuksia on jk:n kaikissa kasvatusvaiheissa. Ovat maapohjasta riippuen kalliimpia kuin jaksollisessa. Tiedän tämän kokemuksesta. Maksan nuoruuteni virheistä nyt 40 vuoden jälkeenkin.

Esillä 10 vastausta, 3,701 - 3,710 (kaikkiaan 14,424)