Jatkuva kasvatus käytännössä.

”Tarkoituksena oli hankkia hakkumahdollisuuksia mahdollisimman edullisesti ja myydä ne välittömästi pinta-alaverolla verottomasti ja kulupuoli mieluummin myyniveron puolelle. Taimikoista ei mitään tarvinnut maksaa. Tili tehtiin heti eikä 50 vuoden kuluttua. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa – kylmän kanssa se on hankalaa.”

Onko tämä nyt esimerkki,  mitä jatkuva kasvatus on ja miten sillä tehdään rahaa? Miten tämä on sovellettavissa tähän päivään? Tämä on samaa viisautta,  kuin Tolopaisen 4e forttumit nesteellä ( joita ei edes ole ollut, tuolloin kurssit olivat markoissa) Voisin myös ilakoida, miten mahtavia tuottoja 2009 sijoitukset pörssiin ovat olleet, tai esim.  parin vuoden takaiset Rapala (osake) ostot ym ym.

Vittuillaksenikaan en sen sijaan aio kertoa seuraavia sijoituksiani (ok, tuskin se ketään kiinnostaisi  ostetaan kahvia ja sokeria vaan), mutta ajattelin sitten jälkiviisastela viimeistään parin vuoden kuluttua.

Tätä kirjoittaessa muuuten lasiin vaihtui Marques de Arienzo rioja (2013) tilalle ehkä aavistuksen liian makea   mutta ihastuttavan kirsikkainen Roberto Sarotton Barbaresco (2017). Voin suositella.

mutta ei voi käsittää, jos on selvä näyttö vaihtoehtoisesta, sitä vaan ei pidetä mahdollisena. 

Nämä oudot väitteet toistuvat säännöllisesti. Kerro nyt mikä nimimerkki täällä ei ole pitänyt jatkuvaa kasvatusta mahdollisena?

Minä. Kiinnostaa tuo selvä näyttö ja miten siinä jk määritellään.

Oma jk palsta on 2 hakkuuvaoheessa, eihän siitä tosin tunnu tuleva ns. Hebon vittua, mukuitenkin. Ehkä kuvion (ei siis tilan) historiaa kuvaa että tullut voudin kautta.  Nyt osaa aluetta,  ku hakkaa kaikki kuuset pois jää jäljelle sorvikoon koivua + toisin paikoin n. 40-50v mäntyä   joka käuitukoossa.. olen 100 varma   että ottaa ku tainta alle. Kasvupaikkatyyppi omt. Mutta suht. Kivikkoinen. Miten muuten tuo kivikkoisuuden vaikutus kasvupaikkatyyppiiin määritelläään tällä Liljeroosin kirjasssakin mainitulla tökätäään teroitettub tikkumetallin maajan ja siitti sitten kasvupaikkatyyppi luokka slemmas kun mitään ippoumaa tai muuta selvää mittalukemaa ei anneta?.

Juu. En uskob että tuollalaan kuviolla kun seuraavaksi Koskiselle koivut (venäjä tuonti salkaksi, jostain sen ob pakko ostaa rhkä jo hintaakin maksaa) minä.myyn.b niin sitten miten kun männyt hakkaa itse tai lapset ehkä jo, niin onko muuta kuin ku tainta alla. Voin kattoo joskus ppa ja mikä on ppa ilman koivuja,  eli heti kohta kun saa jotain valmista tai sitten ei.  Toistaiseksi hankintahakkuu on edennyt suuunnitelllussa aikataylussa, olen käynyt metsässä kun on huvittanut – harvoin.

Kovin on takamatkalla, jos puistometsänhoidolla perustellaan ja käsitteissä on epäselvää. Täällä väitellään, otan mieluusti tuplat ja kun siihen pääsee ilman hintakompensaatioita. Sehän täällä närästää ja monen näyttää olevan vaikea uskoa, että myös vaihtoehtoinen metsänhoito tuottaa. Sen suhteen RR on tehnyt oikeita ratkaisuja ja kysymys ei välttämättä ole edes jatkuvasta kasvatuksesta.

Kysymys siitä miten sitten jatkuva kasvatus määritellään. Jatkettuja kiertoaikoja on pidetty jatkuvana kasvatuksena. Kieltämättä näin on, mutta kysymys on myös päällekkäisyyksistä ja se helposti johtaa määrittelyn suohon. Virallisesti jk on avohakkaamatonta.

Noudatettava käytäntö on kuitenkin toista, molempia vaihtoehtoja käytetään. Mutta onko tällaisessa ristiriita tilanteessa väliä, onko tasarakenteista tai erirakenteista tai jaksottaista vai jatkuvaa. Avohakkuuta käytetään ja molemmat vaihtoehdot ovat toimivia ja lopulta kysymys on kuta kuinkin samasta asiasta.

Ratkaisu jää metsälakiin ja metsänhoidon ohjeisiin, metsänhoidon luokitukseen, josta onkin jo kerrottu.

Joko Jovain ehti lukea Tapion metsänhoitosuositukset? Opitko niistä jotain?