Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,882 vastausta, 143 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 58 minuuttia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 14,882)

1 2 3 … 390 391 392 … 1 487 1 488 1 489

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puuki 17.3.2022, 09:06

Jovainin jutut on kuin jotain filosofista maalailua isolla pensselillä , kun ei ole tod. näk. muistanut lukea vielä esim. niitä Tapion mh-suosituksiakaan.

Jovain 17.3.2022, 09:08

Miksi sitoa avohakkuuttomaan, kun myös jaksottaisen jatketuilla kiertoajoilla päästään samaan (tuplat). Säästetään yksi tamppauskierros ja menetetty aika.

A.Jalkanen 17.3.2022, 09:20

Tästä olemmekin Jovainin kanssa samaa mieltä: ilmaiseksi tarjoutunut hyvävointinen kuusialikasvos kannattaa hyödyntää jatkettuna kiertoaikana.

Panu 17.3.2022, 09:25

Alikasvoskuusikon hyödyntämisestä olisi kova kuulla menestystarinoita. Omat huomioni ovat seuraavat:

– Kun päätehakkuussa pyydät säästämään alikasvoskuusikon niin tarjotaan harvennushintaa.

– Kun normipäätehakkuun jälkeen olen aukkoja raivannut niin se kuusialikasvos on ottanut pahasti osumaa korjuussa. Ihan pienet alle 0,5m kuusentaimet voivat säilyä hyvin ainakin paikoitellen.

aegolius 17.3.2022, 09:45

>käsitteissä on epäselvää

>Miksi sitoa avohakkuuttomaan, kun myös jaksottaisen jatketuilla kiertoajoilla päästään samaan (tuplat).

No eikö näytä olevan epäselvää? Kutsut jaksollisen kasvatuksen jatkamista jatkuvaksi kasvatukseksi. Tämä on varmaan jo viides huomautukseni asiasta.

Jatkuva kasvatus on avohakkuuton kasvatusmenetelmä. Piste. Käytä vaikka vapaan kasvatuksen käsitettä, jos pidät avohakkuun vaihtoehtonasi.

>Ratkaisu jää metsälakiin ja metsänhoidon ohjeisiin

Niin. Oliko näistä kahdesta jompi kumpi tai molemmat jo luettu: metsälaki ja Tapion metsänhoidon suositukset?

Epäilen vahvasti , että ei. Miksi tuot esille sellaisia asioita, joihin et ole lainkaan itse perehtynyt? Eikö se näyttäydy vähän… hassuna?

A.Jalkanen 17.3.2022, 10:33

Juuri näin. Sen verran pitää jatkuvapeitteisen menetelmän isiä (metsänhoitotieteen tohtorit Lähde, Laiho ja Norokorpi) kunnioittaa, että käytetään heidän määrittelemiään käsitteitä eli jatkuva kasvatus ei sisällä avohakkuuta. Lainsäätäjä lisäsi sitten metsälakiin käsitteen pienaukko.

Gla 17.3.2022, 10:37

Panu: ”Kun normipäätehakkuun jälkeen olen aukkoja raivannut niin se kuusialikasvos on ottanut pahasti osumaa korjuussa. Ihan pienet alle 0,5m kuusentaimet voivat säilyä hyvin ainakin paikoitellen.”

Onko tuossa hakkuussa pyydetty säästämään alikasvosta?

R.Ranta 17.3.2022, 10:37

Eteläpohojalaaset on eheroon taharoon kovia trossaamahan ja joskus laitetahan vähä kauhahan vartta, (lisää) eikä siitä ymmärrä kun toinen eteläpohojalaanen.

Jotta sellaasta.

Timppa 17.3.2022, 10:40

Mielenkiintoista olisi tietää, mitä tuo Jovainin jatkettu kasvatus tarkoittaa ihan runkolukuina ja pohjapinta-aloina. Kuusikossa en ymmärrä lainkaan kaikkien tuhoriskien vuoksi. Oma kokemus on, että yli 60-vuotiaille kuusikoille sopii vain uudistushakkuu.

Männiköitä voi kasvattaa kauemmin harventamalla. Niin teemmekin, koska meillä on vanhoilta ajoilta olevia metsiä, joita emme halua kaataa kerralla. Tässä on varjopuolena, että tuotto putoaa ja riskit kasvavat.

Gla 17.3.2022, 10:45

Ymmärrän jatketulla kasvatuksella (taisi olla AJ:n termi) valopuiden alle syntyvän luontaisen tai muuten vain erirakenteiseksi kasvaneen sekametsän kasvatusta niin, että nopeammin kasvaneet puulajit harvennetaan, kunnes jäljellä on kuusivaltainen luontainen puusto. Tuo kasvatetaan päätehakkuuseen saakka. Kiertoaika on pidempi kuin perinteisessä tasarakenteisessa puustossa. Kuulostaa järkevältä.

Timpan kokemus yli 60-vuotiaiden kuusien käsittelystä poikkeaa tästä, koska kuuset ovat saattaneet kasvaa taimivaiheessa hitaasti. Lisäksi ne ovat syntyneet eri aikoina, joten puuston ikää ei edes pysty kovin tarkkaan määrittelemään.