› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,911 - 3,920 (kaikkiaan 14,881)
1 2 3 … 391 392 393 … 1 487 1 488 1 489

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2022, 11:09

    Gla selvensi hyvin. Jatketaan siis alikasvoksen kasvatusta, mikäli sen määrä ja kunto antaa aihetta. Tällaisia kuusialikasvoksia löytyy todennäköisimmin toistuvin harvennuksin käsitellyn koivikon tai sekametsän alta, harvemmin kuusikon alta.

    Timppa 17.3.2022, 11:17

    Voi olla noinkin.  Mistä sen tietää.  Olen hakkauttanut vuosikymmenten kuluessa aika monta sekametsäkuviota.  Yhteistä niille on ainakin se, ettei yhdessäkään niissä olisi ollut järkevää harjoittaa Gla:n arvelemaa hakkuuta.  Nuorempia kuusia on ollut yleensä luokkaa 100 kpl/ha.  Ei sellaisesta  metsää saa.  Ehkä jossain muualla on toisin.

    Kumma, että uudistaminen nähdään mörkönä, jota välttääkseen metsänomistaja luopuu hyvästä metsänsä kasvusta.

    Jean S 17.3.2022, 11:21

    Kysymys kuuluukin, että jos metsän tarpeiksi riittää 500 kuusentainta per ha jotenkuten tasaisesti jakautuneena, niin miten Timppa tai joku muu voisi hoitaa metsää toisin niin, että sinne saisi sen määrän syntymään edellisten sukupolvien kasvatuksen aikana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2022, 11:29

    No ei ihan noinkaan. Jonkun verran pitää olla taimikossa särkymävaraa ja heikon laadun vuoksi harvennuksissa poistettavia, tiheyttä lisääviä ja oksien karsiutumista avittavia puita. Ei voi ajatella että jätetään kuusen taimia vain päätehakkuuseen asti säilytettävä loppupuusto ja loput ovat muita puulajeja. Sitä paitsi muita puita saadaan joskus heikonlaisesti, kun tuota alikasvosmetsää ei voida muokata. Taimia tulisi siis olla ainakin luokkaa 1500 per hehtaari ja nämä kaikki hyväkuntoisia vai mitä sanoo raati?

    Gla Gla 17.3.2022, 11:34

    Toki noin, eli pitää saada 500 jäämään päätehakkuuseen.

    Timpalle. Ei sekametsässä aina olekaan alikasvosta kasvatettavaksi. Voi myös olla, että sitä on aikanaan raivattu, eikä sellaista ole edes annettu kasvaa. Tällöin sitä ei tietenkään tule lisää niin nopeasti, että alikasvoksesta kannattaisi päätehakkuumetsää kasvattaa. Silloin mennään perinteisellä tyylillä lyhyen kaavan mukaan.

    Minusta jatketussa kasvatuksessa ei luovuta metsän hyvästä kasvusta. Vitsinä nimenomaan se, että hyödynnetään kasvatuskelpoiset yksilöt, mutta ei yritetä väkisin roikkua jk-ideologiassa kiinni. Jannen kommentissa onkin homman viisaus, nuoren metsän hoitovaiheessa luodaan edellytykset tällaiselle kasvatustavalle. Täytyy katsoa metsää eritavoin kuin tavallisen yhden puulajin tasarakenteisen metsän kasvattaja katsoo. Ei jääkiekkoa pelata kaunoluistimet jalassa.

     

    aegolius aegolius 17.3.2022, 11:38

    >heikon laadun vuoksi harvennuksissa poistettavia, tiheyttä lisääviä ja oksien karsiutumista avittavia puita.

    Juuri eilen lueskelin eräästä tutkimuksesta, vai olisiko ollut lopputyö, että karkeasti puolet hieskoivun alla kasvaneista kuusista ovat melko kelvottomia. Oman viime viikkojen kokemuksen mukaan kelvollisia on selvästi alle puolet, mutta oma työmaa onkin ehkä äärimmäisen kelvoton: täysin itsekseen jätetty lounaisen Suomen omt. Tiheyttä on.

    Timppa 17.3.2022, 11:49

     Tällaisia kuusialikasvoksia löytyy todennäköisimmin toistuvin harvennuksin käsitellyn koivikon tai sekametsän alta, harvemmin kuusikon alta.

    Kasvatuskoivikon alta voikin löytyä, mutta harvoin luontaisesti syntynessä metsässä.   Sellainen kannattaa hyödyntää, jos mahdollista.  Siitähän kaikki ovat yhtä mieltä.

    En kyllä ymmärtänyt Jovainin tällaista tarkoittaneen.  Olisi hyvä saasda jotain faktaa puheiden sijaan.

    pikkutukki 17.3.2022, 11:55

    Entäpä jos hyvää alikasvoskuusentainta olisi tasaisesti ja täydennettäisiin muokkaamatta rauduksella . Onko vain teoriassa mahdollinen ?

    Gla Gla 17.3.2022, 11:56

    Luontaisesti syntynyt metsä on yleensä lehtipuuvaltainen. Juuri sinne kuusia syntyy, ellei maapohja ole niin totaalisen heinittynyt, ettei mikään enää taimetu. Toisaalta kuusen taimettuminen on sattumanvaraista. Joskus taimia on paljon, joskus ei juuri yhtään. Tällaiseen paikkaan olenkin laittanut täydennystä.

    Tärkeää hommassa kuitenkin on hoito. Ylemmän kerroksen puut pitää harventaa ajallaan, alemman kerroksen kuuset raivata. Usein taimet kasvaa koivun juurella, jossa niitä ei tietenkään voi kasvattaa. Lisäksi kuuset sijoittuvat epätasaisesti eli tiheissä paikoissa pitää helposti suurin osa poistaa, jotta niillä on tilaa kasvaa.

    Täysin villinä kasvavassa metsässä edellytykset on heikot, mutta se tuskin muita kuin jk-ideologian uhreja yllättää.

    Gla Gla 17.3.2022, 11:58

    ”Entäpä jos hyvää alikasvoskuusentainta olisi tasaisesti ja täydennettäisiin muokkaamatta rauduksella . Onko vain teoriassa mahdollinen ?”

    Ei. Vain kuusi menestyy alikasvoksena. Raudus on ylemmän jakson laji, sen täydentäminen tehdään silloin kun kaikki muutkin raudukset ovat taimia. Luontaiset kuuset tulee vasta tämän jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 3,911 - 3,920 (kaikkiaan 14,881)
1 2 3 … 391 392 393 … 1 487 1 488 1 489