Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,921 - 3,930 (kaikkiaan 14,881)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Kuusikon jälkeen koivikon kasvatus luontaisesti voi olla sopiva tapa esim.juurikääpäalueilla.   Koivikon alle tulee yleensä ainakin jonkin verran luot. kuusia , pitää vain hoitaa koivutaimikko ajoissa sopivaan tiheyteen, jos tarvitaan lisää ku-taimia (esim. kaistalehakkuualueilla) . Luont. kuusen taimikot joutuu yleensä raivaaman sopivaan kasvatustiheyteen; eikä se onnistu ilman kuluja jk:ssakaan.  Täydennysistutus on monesti pakollinen toimenpide myös ettei jäävä alikasvospuusto jää liian harvaksi.

    leku

    Ihan turha kuvitella maannousema alueilla kasvattaa yhtään mitään alikasvoksista, mätiä ne on alikasvoksetkin. Juuri vuoden vaihteessa siivosin istutus koivikon alikasvos kuuset giljotiinilla pois oli noin joka kolmas mätä… Samoin tein 03 männikölle, samaa paskaa sekin kuusikko alla. Vielä pitäisi raivurilla käydä pienimmät kaatamassa, jos haluaa edes jotenkuten vähentää mädän esiintymistä. Vaikka yksi puusukupolvi muuta lajia, ei se riitä, seuraavakin pitää olla jotain muuta ja kaikki mätää ylläpitävät puut pois, vaikka kuinka hyvältä näyttäisi

    Gla Gla

    Yksi sukupolvi pitäisi  riittää. Tietysti jos koivikossa kasvaa kuusta, jolla tilannetta ylläpidetään, silloin tervehtyminen siirtyy tulevaisuuteen.

    Maannousema on sikäli ongelma, että omistajan vaihtuessa ei luotettavaa tietoa kuvion historiasta siirry eteenpäin. Jos sitä edelliselläkään isännällä on ollut tai isäntä ymmärtänyt asiasta mitään.

    Puuki

    Toistaiseksi täällä ei ole juurikäävästä isompaa haittaa ollut joten kerroin omista kokemuksista lähinnä. Ei tietysti kannata heti edes yrittää kuusen alikasvoksista metsää, jos juurikääpä on isompi ongelma jo ennestään.  Taimikkoryhmissä varsinkin leviää laajalle alueelle eikä onnistu kuusen kasvatus kunnolla vaikka mitään päällepäin näkyvää juurikäävästä ei olisikaan .  Silloin se seuraavan sukupolven puulajin vaihdos on ainut toimiva keino .    Vähentämiskeino on esim. istuttaa vanhojen juurikääpäkantojen ympäristöt koivuille , jos muuten on mahdollista sekapuuston kasvatus (hirvien takia voi olla vaikia rasti).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juurikäävän poistoa edistää kantojen nosto. Ellei niille ole ostajaa, ne voisi vaikka polttaa uudistusalalla niiden kuivuttua pienissä kasoissa niin saisi samalla tuhkalannoitusta.

    Gla Gla

    Eli kun jatkuvassa kasvatuksessa (=erirakenteisen metsän jatketussa kasvatuksessa) ei toistaiseksi ole keksitty keinoa nostaa kantoja saati polttaa niitä ja muutenkin vain kuusi noissa olosuhteissa uudistuu, vain jaksollisen kasvatuksen aukkovaihe + puulajin vaihto muuksi kuin kuuseksi on keino päästä eroon kuusen juurikäävästä. Männyllä on sitten omat ongelmansa.

    Näin pysytään tiukasti otsikon mukaisessa aiheessa.

     

    aegolius aegolius

    …ja se kuusi pitäisi pitää pois eli kasvattaa puhtaana koivikkona loppuun asti. Se siis siitä erirakenteisuudesta ja samalla jatkuvuudesta. Tämähän nyt oli tuttua kaikille muille paitsi liian idealismin sokaisseille ja professori Pukkalalle. Hänelle tämän on oltava aivan vierasta, koska hänhän paheksuu blogissaan tietoista harhaanjohtamista.

    leku

    Vaikka alikasvos näyttäisi päällisin puolin oppikirja tilanteelta jk:n, se ei sitä ole,  ei ole jk: kannattavuuslaskelmissa otettu etelä suomen mätä % huomioon, en ainakaan itse löytänyt. Jaksollisessakin  pitää ottaa joka asiassa huomioon mätä, salpausselän yläpuoliset ihmiset ei ymmärrä että metsät pitää siivota vähintään 20 vuoden välein kuusista. Ja missä pakko kasvattaa kuusta ei niitä saa päästää yhtään yli 50v.

    Gla Gla

    Täällä Salpausselän eteläpuolellakin kuuset kasvaa ihan hyvin ja terveenä, kunhan kuviolle ei ole edellisestä sukupolvesta jäänyt sientä.

    En usko, että ikä on kiinnostava asia. Kun kuusi kasvaa nopeasti, myös laho leviää nopeasti. En siis usko, että nuori ikä suojaa kuusta. Toki jos kuusi sairastuu vasta varttuneena esim. viereisestä puusta juuriyhteyksien kautta ja sieni etenee juuristosta kohtu tyveä, silloin juurikääpä ei välttämättä ehdi nopeakasvuistakaan puuta tuhota. Jos siis kuusen päätehakkuun jälkeen istuttaa uuden kuusisukupolven, saa puista suuri osa tartunnan todennäköisesti jo nuorena. Toki vaiva pahenee puuston varttuessa.

    Visakallo Visakallo

    On surkuhupaisaa, että meillä puhutaan niin paljon jatkuvasta kasvatuksesta, vaikka sitä ei todellisuudessa ole Suomen oloissa olemassakaan. Eihän sellainen mitään jk:ta ole, jos erilaisilla temppuhakkuilla siirretään päätehakkuuta eteenpäin. Monesti siinä käy vielä niin, että se päätehakkuu tuleekin paljon aikaisemmin kuin piti.

Esillä 10 vastausta, 3,921 - 3,930 (kaikkiaan 14,881)