› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,981 - 3,990 (kaikkiaan 14,858)
1 2 3 … 398 399 400 … 1 484 1 485 1 486

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 21.3.2022, 20:14

    >Pöllö ja muutama muukin on jonkin hinnanpolkijan luoma tyhmyyden idiootti eikä itse sitä edes havaitse.

    Voisiko Tapio Oy ystävällisesti viimeinkin tehdä jotain tälle nimimerkille? Kiitos!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.3.2022, 21:25

    Kolme iloista rosvoa: Perkon Kardemumman tiimi. ”Tarina kertoo kolmesta rosvosta, nimiltään Kasper, Jesper ja Joonatan. He käyvät silloin tällöin yöllä kaupoissa varkaissa ja ottavat vain tarpeellista. He asuvat kaupungissa nimeltä Kardemumma, jossa on paljon hullunkurisia asukkaita. Rosvoilla on kotieläimenään leijona, jonka takia kukaan ei käy pidättämässä heitä.” (Wikipedia)

    Pystymme varmaan parempaankin antiin täällä kuin haukkumaan kanssakulkijoita idiooteiksi.

    Jean S 22.3.2022, 04:36

    Pystymme. Kutsukaamme kanssakeskustelijoitamme jatkossa vaikkapa bassibasuukeiksi, ektoplasmoiksi ja puhvelinihrassa käristetyiksi kermaleivoksiksi, kardemumman kanssa tai ilman.

    Onko UPM siis jatkossa palstan keskusteluissa Kasper, StoraEnso Jesper ja MG Joonatan, jos niistä tulee tarvetta puhua pahaa?

    Sinänsä metsänomistajien toiminnan ja metsäteollisuuden välinen suhde ja sen ohjailu on kiinnostava asia. Jos jk toimisi täydellisesti kuten mainoksissa, sehän käytännössä vähentäisi kuitupuun tuotantoa merkittävästi, jolla olisi varmasti vaikutuksia Kasperin, Jesperin ja Joonataninkin toimintaan. Annelille sen verran kommenttina, että jk ei kai estä tuhkalannoitusta, joten se osuus lisäkasvusta on saatavissa.

    Jovain Jovain 22.3.2022, 07:35

    Kasvun vertailuun tarjotut luvut -25 ovat tarkoitushakuisia. Myös jatkuvassa kasvatuksessa käytetään maanmuokkausta ja täydennetään tarvittaessa. Eihän eroa ole jaksottaisen luontaiseen vaihtoehtoon verrattuna. Tuskin kuitenkaan on tarvetta vertailla ainakaan puistometsänhoitoon tai suojavyöhykkeisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2022, 07:37

    Kiitos Jean S tarkennuksesta. Kyllä voi jiikoo-metsän lannoittaa tuhkalla.

    Tuhkalannoitus-ketjussa Jätkä ilmoitti että kunnon havutukkia ei kasva matalaojitetuilla soilla. Ensimmäistä kertaa ojitettujen paksuturpeisten turvemaiden ensimmäinen puusukupolvi lienee pääosin kuitua. Jos alueella harjoitetaan sitten jatkuvaa kasvatusta niin tuleeko laadukasta tukkia oikein koskaan?

    Jiikoon harjoittajat valitsevat pienet menot, mutta jäävätkö suuret tulot saamatta? Jos valitaan kustannukseton metsänhoito, voi jäädä tuhkalannoituskin helposti tekemättä.

    Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa Makasiinissa soistumisesta: ainakin jaksollisessa mallissa kunnostusojituksia edelleen tarvittanee alavilla ja hienojakoisilla kivennäismaillakin turvemaiden lisäksi.

    Perko 22.3.2022, 08:11

    Vapaus valita tuottaako joko tappiollista  kuitupuuta tai 3-4  x kalliimpaa sahattavaa tai sorvattavaa vahvaa runkopuuta on ratkaiseva juttu.  Taimikon kasvatus 25 v josta arvo kasvaisi 2 x ( jos sen joku ostaisi    ) niin  saisi uudet taimet tilalle..    Vaihtoehto on  myydä parikertaa  100 m3 tukkia.   Menettely on eduksi myös aukon hoitajille .    Vähentyneitä riukuja keräävälle  ” K.  J.   ja J.” joutuvat maksamaan bioraaka-aineesta,  mikäli myyjä haluaa korvausta, muutamat uskolliset eivät sitä halua.

    Sanastoa lainasin  Martti J. Karin luennosta  jossa  oman yhteisöön tuhoa tekevät  palkatut  idiootit tyhmyyttään, esim  entiset pari pääministeriä ja dosentti.

    A. J.  hyvät taimet eivät ole haitaksi mutta se ei vielä riitä.

    Gla Gla 22.3.2022, 08:15

    Jovain: ”Kasvun vertailuun tarjotut luvut -25 ovat tarkoitushakuisia.”

    Pitäisi tietysti määritellä, mistä kehitysvaiheesta puhutaan. Jos lähtökohta on erirakenteinen metsä, jossa on valopuita tai ainakin sekapuustoa päällä ja elinvoimainen kuusialikasvos alla, ei kasvun pudotus ehkä ole 25%. Riippuu tietysti, miten hyvin hoidettuun jaksolliseen verrataan. Oletetaan nykyään tavanomaiseen talousmetsään, vaikka hyvin hoidetussa kasvu on selvästi parempaa.

    Mutta jos puhutaan jk:n myöhemmästä vaiheesta, jossa valopuut on jo poistettu tai niitä ei ole ollutkaan ja alikasvoskaan ei enää ole kuusivaltaisen ylemmän jakson takia iskussa ja ylempi jakso on harvennettu harvaksi taimettumisen toivossa, 25% on aivan liian varovainen arvio.

    ”Myös jatkuvassa kasvatuksessa käytetään maanmuokkausta ja täydennetään tarvittaessa.”

    Epäilemättä näin. Pitää myös muistaa huomioida nuo kannattavuuslaskennassa ja vihermarkkinoinnissa.

    Puuki 22.3.2022, 08:38

    Vapaus valita tuottaako joko tappiollista  kuitupuuta tai 3-4  x kalliimpaa sahattavaa tai sorvattavaa vahvaa runkopuuta on ratkaiseva juttu.  Taimikon kasvatus 25 v josta arvo kasvaisi 2 x ( jos sen joku ostaisi    ) niin  saisi uudet taimet tilalle..    Vaihtoehto on  myydä parikertaa  100 m3 tukkia. 

    Valinnan vapaus on kiinni suurimmaksi osaksi lähtötilanteesta.   Mistä sopiva alikasvos josta kasvaa niitä tukkipuita korjattavaksi tasaseen tahtiin ?   Sitten jos niitä on sopivasti ja ja kasvupaikka sopii niiden kasvattamiseen, niin voi vasta alkaa pohtia kumpi kannattaisi paremmin;  jättää kuviolle kasvamaan alikasvokset ym.puita vai  korjata liki kaikki pois paremmalla keskikantohinnalla.         Esim.yhden kuvion kokeilu ei vielä kerro paljonkaan jk:n sopivuudesta ja kannattavuudesta .   Jalostettujen taimien  ja hyvän maankäsittelyn vaikutukset kasvuun ja tuoton lisäykseen  on  melko hyvin ennustettavissa.  Kannattavuuteen vaikuttaa muutkin asiat mutta niitä voi verrata laskemalla eri variaatioilla, eri tuotto%:lla jne.

    Taimikostakin voi saada e-puuharvennuksella jo ennen 25 v:n kasvatusta uudistuskulut takasin ja karkkirahat sen päälle.  Varsinkin jos uudistuskulut on jääneet ”maltillisiksi” esim. luont. uudistamista käyttämällä . Seuraavassa harvennuksessa meneekin jo reilusti plussalle, useimmiten  ohi sen jk:n vaihtoehdon tuloksen.    Lähtötilanteen tulo/menot pitää laskea mukaan eroineen,  jos verrataan 2:a eri menetelmän kannatusta kiertoaikana: Senhän jk-apostolit haluaa mieluusti unohtaa ja laskea jk:n kannattavuutta aina valmiin erirakenteisen  alikasvotaimikkovaiheen metsässä.  Mahdolliset täydennysistutus- ja raivauskulut yms. unohtuu tietenkin myös koska optimoidaan vain jk:a.

    Gla Gla 22.3.2022, 08:50

    Aivan. Perkon mainitsemaa valinnan vapautta käytetään väärin. Ei kuitupuita kasvateta siksi, että niitä voi myydä ensiharvennuksessa tappiolla. Ne on tukkipuutuotannon pakollisia sivuvirtoja, joilla pyritään maksimoimaan tukkipuun kertymä. Onneksi noistakin saa rahaa, eikä sivuvirta ole pelkkä kustannus. Harva jättää talostakaan salaojia pois, vaikkei niistä yhtään neliötä asuinpinta-alaa saada. Asumisen laatuun salaojat silti vaikuttaa, kun ei kasva hometta joka nurkassa

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2022, 09:40

    Tuo omakotivertaus on itse asiassa hyvä. Taloakin hoidetaan jopa päivittäin ja tehdään perusparannuksia, samoin pitää toimia metsässä, jossa esimerkiksi metsänuudistaminen, tienhoito ja ojittaminen ovat perusparannusta.

Esillä 10 vastausta, 3,981 - 3,990 (kaikkiaan 14,858)
1 2 3 … 398 399 400 … 1 484 1 485 1 486