Jatkuva kasvatus käytännössä.

Ei huolta, aukkoon kasvaa Maitohorsmaa ne ovat 50% paremmin kasvavia kuin puuntaimet.  Sitä voi keväällä käyttää Parsan tavoin. Martoilta löytyy ohjeet.  Se mikä on Puukin lähtöruutu startissa on ratkaiseva.  Aukontallaajat jää aina sinne viimeisiin jos aika-ajossa on eri-ikäiskasvattajia etenkin rahanjaossa.  Tämän olen todistanut moneen kertaan.   On hankala korjata sijoitustaan  kun on tuhonnut neuvonnan mukaan  metsänsä aukoksi ja katselee elehvanttiheinikossa milloin karkkirahoja jaellaan.    Siinä riittää vuosikymmeniksi kunnostusta ja tarkastajille tehtävää.

Rehevällä kasvupaikalla (lehtomainen, mustikkatyyppi) voi kyllä hyödyntää valopuiden alle syntyvät ilmaiset kuusen taimet, alue estyy samalla heinittymiseltä. Mutta välillä pitää tehdä avohakkuutakin, että saadaan niitä valopuita alulle. Tämä on pääsääntö johon tietenkin poikkeuksiakin on ja taitava metsänkasvattaja voi niitä hyödyntää.

Täällä on vain fiksuja metsänhoitajia  ja mestarikasvattajia. Parin sukupolven koulutus on on langennut hyvään maahan. Myynnin suhteen olen hieman havainnut heikkoutta.” K. J.  ja  J.”  palveluksessa on kolmen pataljoonan verran ns  metsäasiantuntijoita osto-organisaatiossa joiden tehtävä on nylkeä myyjältä kaikki mikä lähtee. Tuovat kahvipaketin kuin alkuasukkaalle muinoin peilin ja veivät kullan.

Neljännesvuosisata tappiolla on pitkä aika.  Metsänuudistamiseen investointi on kiistaton taloudellinen ongelma, joka pitää ymmärtää, jos taloudellisesta toiminnasta puuntuottamisessa puhutaan, On vaikea, ellei mahdotonta, löytää yhtäkään toimialaa, jossa 25 vuotta tappiolla tulisi pieneen mieleenkään. Eikä se tarkoita, ettei niin voi tehdä, jos katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi (mikä korko, mitkä kasvuolosuhteet jne.), mutta ongelman kiistäminen on mieletöntä.

Metsälain uudistamisen keskeinen sisältö oli taloudellisten tavoitteiden  huomioiminen, eikä vain aiemmat puutuotannon määrälliset tavoitteet.

Tällä paimentavien keskeisen viestin voi sisällytää yhteen lauseeseen. Toimikaa tarkasti jo viime vuosituhannella olleiden metsänhoitosuositusten mukaisesti. Tapion tulisi poistaa kaikki, aivan kaikki vähääkään kriittiset kannaotot näistä suosituksista.

Keskustelu on asenteellisuudessaan mieltä vailla.

Meillä on suvun metsissä vajaa 4ha kuvio kangasmetsää kuusella. 90-luvun alussa my-asiantuntijan neuvoilla kuviossa tehtiin yläharvennus jatkuvan kasvatuksen opein, vaikka sitä ei kai silloin jk:ksi kutsuttu.

Kolmessakymmenessä vuodessa ei uutta taimikkoa ole ilmaantunut. Ilmeisesti siemenet eivät edes pääse sammalikosta läpi. Pystyyn jätetyissä kuusissa ei ole ollut kasvuvoimaa enää ollenkaan ja kasvua ei ole ollut nimeksikään. Lannoituksestakaan ei olisi enää mitään hyötyä, nyt kuvio odottaa päätehakkuuta.

Omissa metsissä olen yrittänyt suosia moni-ikäiskasvatusta muutamilla kuvioilla, mutta ravinteikkailla mailla heinät ja muu rikas aluskasvillisuus tappaa taimet alleen. Vain taimikonhoidolla, eli heinimisellä tässä tapauksessa, saa taimia pelastettua.

Jatkuvaan kasvatukseen on ladattu ylimitoitetut odotukset. Taustalla ideologia, eikä se ole hyvästä kun reaalimaailmassa toimitaan,