› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,001 - 4,010 (kaikkiaan 14,872)
1 2 3 … 400 401 402 … 1 486 1 487 1 488

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2022, 11:40

    Jovain:

    On aika hölmöä, että lähdetään vertaamaan avovaiheen taimistoon tai jollain ”alikasvoksilla”, jotka jättävät takamatkalle ja kunnon aloituksen puustopääoma tuottaa tuplat jaksottaiseen vaihtoehtoon verrattuna.

    … Lähtötilanne ratkaisee. Eihän jatkuvaan kasvatukseen tarjotut, ala-arvoinen puustopääoma voi kilpailla hyvin hoidetun ja menestyvän jaksottaisen vaihtoehdon kanssa.

    Tuollainen erirakenteinen ’kunnon aloitus’ voi toimia ja tuottaa jonkin aikaa (vrt. Timo Pukkalan jatkuvan kasvatuksen esimerkkihakkuut Arvometsän blogissa), mutta jossain vaiheessa valopuut mänty ja koivu on hakattu pois, ja vaihtoehtoina ovat pääosin kuusesta koostuvan puustopääoman alentaminen taimien synnyttämiseksi tai avohakkuu.

    Metsälain vaatimiski uudistamistoimiksi riittää useimmissa tapauksissa että muokkaa maan, kun metsälaki vaatii että 0,5 m taimikko pitää syntyä 10 vuodessa Etelä-Suomessa. Ei tule suuria tappioita.

    https://yle.fi/uutiset/3-12166106

    Jovain Jovain 22.3.2022, 19:26

    Eikös se ole metsän normaali kulkua, jos kasvu ehtyy ja on aika uudistaa. Ei ole isokaan vaiva heittää siemenet muokattuun maahan tai uudistaa muulla tavalla, saadaan uutta alkua. Kannattaako pyrkiä julkilausuman muistuttamaan tilaan, kuusettumisen tilaan.

    Voi olla vinha perä, kuusettuminen ainakin tällä hetkellä jatkuu. Pitäisi ainakin pyrkiä kuusen kiertokulkua rajoittamaan. Kierron loppupäässä kuusen kasvuvoiman ehtyminen altistaa tuhoille ja soveltuuko kuusi varjopuuna täyteen valoon uudistettaessa. Ainakin alikasvoksen korkea ikä (50v.) on paljon, verrattuna avovaiheesta aloitukseen.

    Jean S 23.3.2022, 06:24

    Fortuna: miten kuiva 4 ha kuusikkosi on, millaisella maaperällä ja mihin ilmansuuntaan kallellaan?

    aegolius aegolius 23.3.2022, 07:17

    Summa summarum: Ketjun neljäntuhannen viestin perusteella voi todeta jokaista (!) jatkuvan kasvatuksen puolesta puhujaa yhdistävän:

    1. huomattava katkeruus vanhaa lakia kohtaan

    2. kassavirran näkeminen ainoana tuottona ja

    3. erityisesti edellisestä kohdasta johtuen suuret haasteet lukujen ja kannattavuusvertailujen ymmärtämisessä.

    Vinkiksi voin antaa, että markkinoilta kannattaa ”25:n vuoden tappiot” kärsineiltä köyhiltä lunastaa pois halvalla paljon nuoria metsiä sisältävät metsätilat. Niitä saa myyjiltä täysin nimellisillä hinnoilla, koska metsä on tuottanut siihen mennessä kaikki kulunsa. Positiivinen rahavirta on enää jäljellä ja se tulee kierron loppuvaiheessa käteen melko nopeasti.

    Puuki 23.3.2022, 07:25

    Mittailin aikoinaan luont. syntyneen n. 55 vuotiaan kuusen kasvua rehevällä kasvupaikalla . Näkyi hyvin miten alikasvoksena kasvaminen oli ollut alkuun hidasta ja ~ 10 cm tyvilpm :aan kasvaminen oli kestänyt n. 35 v., seuraavan 20 v:n aikana oli tullut lisää lpm:ttaan n. 20 cm.  Kuusi oli kasvanut harvahkossa, latvusrakenteeltaan epätasaisessa hoitamattomassa ku-metsässä.   Eli kasvun elpyminen oli tapahtunut vasta puun päästyä juromisvaiheesta ja toisten puiden varjostuksesta parempaan asemaan  mikä onkin tyypillistä varsinkin  luont. syntyneille kuusen taimille.

    Sama ongelma on jk:n kuusilla ellei puu ole jo taimivaiheessa saanut kasvaa (valopuiden alikasvoksena ja kuuselle riittävän hyvällä kasvupaikalla ) suht. vapaasti.   Jos alikasvoskuusen viimm. vuoden kasvu on  < 10 cm, kestää sen ”kuntoutuminen” parempaan kasvuun yleensä n. 5-10 vuotta, joskus pidempäänkin.    Vuosikasvultaan puu on lopulta sisäosaltaan hyvin tiheäsyistä ja loppuvuosien kasvun osalta  ”höttöpuuta” .

    Istutetuilla pottiku-taimilla esim. ei ole enää sitä juromisvaihetta ollenkaan, jos istutus tehdään mätästetylle alueelle ja taimikko hoidetaan .  Siksi ku-tukin laatu on tasaisempaa (vaikka voi ollakin liian hyvin kasvanutta puuta johonkin tiettyyn tarkoitukseen)  kuin jk:n kuusten laatu.    Siinä 35 vuodessa jonka aikana alikasvoskuusi ehtii tyveltä ~ 10  cm paksuksi, kasvaa istutuspuu samalla kasvupaikalla  jo tukkipuukokoon.

     

    Gla Gla 23.3.2022, 07:37

    Talven raivailuissa kiinnitin huomiota siihen, että kuusten alla olevissa alikasvoskuusissa oli monesti kuusen kokoon nähden yllättävän suuria oksia. Lisäksi niitä oli tiheässä. Puu ilmeisesti taistelee valosta ja jos oksa sitä jostain löytää, alkaa puu tuota oksaa kasvattaa. Tällöin monesti tulee varsin toispuoleisia runkoja.

    Perko 23.3.2022, 08:40

    Älähän Puuki vähättele niitä kuusiasi varmasti jo kaks’kyppisinä ovat tukkipuita!

    Puuki 23.3.2022, 09:22

    Ei ollut mitään henk.koht.  Ei siis kannata loukkaantua vaikka istutuskuuset kasvaakin yllättävän hyvin .   Jo joskus 80-luvun lopulla kävin Nurmijärvellä katsomassa  Puolasta siirretyn alkuperän  ku-metsää jossa  taimet oli olleet vähemmän jalostettuja kuin nykyään mutta alle 30 vuoden iässä seassa oli jo tukkipuita.   Se ei sovi sinun ideologiaasi mutta ei sille voi mitään, että niin ne istutuspuut  hyvin kasvavat .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2022, 10:27

    Tuotoksi pitää tietenkin laskea myös kasvu, ei pelkästään kassavirta, mutta mikäli kierto päätyy avohakkuuseen, nämä ovat lopulta lähes sama asia. Ensimmäinen 25 vuotta näyttää toki toisenlaiselta jos lasketaan mukaan koko siihen saakka kertynyt kasvu, ei pelkästään menoja ja ensiharvennuksen tuottamia tuloja.

    MOT: Metsä oman onnensa nojassa

    https://areena.yle.fi/1-50654069

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2022, 10:39

    MOT-ohjelma tilasi Lukelta laskelman Motti-ohjelmalla; kunnolla uudistettu metsä tuotti kaksinkertaisen määrän puuta heitteille jätettyyn verrattuna. 55 vuoden kiertoajalla saatiin kokonaiskasvuksi suositusten mukaan uudistetussa 474 m3 ja metsälain minimivaatimukset täyttävässä metsässä 223 m3.

    Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia – avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset

    https://yle.fi/uutiset/3-12166106

Esillä 10 vastausta, 4,001 - 4,010 (kaikkiaan 14,872)
1 2 3 … 400 401 402 … 1 486 1 487 1 488