Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 14,892)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puu Hastelija

    ”Tuo metsäkonferenssin kansikuva on hyvä, vastaavia on nähty Pukkalan julkaisussa. On siinä mielessä hyvä, että riittävä puustopääoma sen tuloksen tekee ja vetää vertoja jaksottaisen metsän kasvatukselle.”

    Mitä ihmettä! Eikös tässä nyt olla täysin harhaoppisia? Vielä vuosi-kaksi takaperin piti hakkaila aiva alarajoille, jotta puustopääomassa olisi mahdollisimman vähän kiinni. Tällöin tuottoprosentti olisi maksimaalinen.

    Itse olen pyrkinyt edelleen keräämään ja kasvattamaan maksimaalisen pääoman,  tälööin pienemmätkin prosentit riittävät tuottamaan oikein hyvät promillet.

    Per Ä Reikäs

    Ja sen nyt kyllä huomaa

    Puuki

    Tästä ketjusta voi oppia ainakin sen, että vakiintuneet mielipiteet on ja pysyy useimmiten ennallaan vaikka miten olisi hyvin perusteltu moneen kertaan vähän erilainen näkemys.

    pikkutukki

    Totta ! Miten teillä yleisesti ottaen , kasvaako tiloilla kokonaispuumäärät jatkuvasti ja pyrittekö siihen . Itsellä pysyneet aikalailla samalla tasalla pitkään . Suunnilleen kaikki tehdään ajallaan .

    Jovain Jovain

    Näinhän se tulos tehdään jaksottaisessa metsänhoidossa ja hyvä niin. Ei muodosta estettä myöskään Puukin vakiintuneelle mielipiteelle, säilyy ennallaan. Toinen asia on kuka siihen uskoo. Tulosta ei tehdä maksimaalisen vähillä puustopääomilla ja laskennallisilla tuottoprosenteilla. Näitä tarjoillaan ja sitä myös uusi metsälaki edellyttää. Tuloksen tekemiseen tarvitaan edelleen riittävä puustopääoma, myös jk metsänhoidossa, ja sen suhteen ei ole eroa jaksottaiseen metsänhoitoon verrattuna.

    R.Ranta R.Ranta

    Sinulla Gla on puuntuotannon välttämättömyys lähtökohtana, eikä raaka taloudellinen lähtökohta. Siksi katsot mm. että muut tuotot eivät ole vaihtoehto, jos metsää omistaa. Raaka taloudellinen lähtökohta voi tarkoittaa sitäkin, että ei kannata tehdä minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä vaan annetaan luonnon hoitaa. Vaikka kriittisesti kirjoitankin, niin en edusta sellaista näkökantaa, että näin pyrkisin toimimaan. Pitää kuitenkin olla hereillä siitä, mitä taloudellinen ajattelu tässsä yhteydessä tarkoittaa.

    Metsävirmat takavuosina pyrkivät eroon metsäomaisuudestaan, vaikka niille jos keille pystypuuvaranto oli ja on  tärkeä monestakin syystä. Syy oli juuri siinä, että metsän vaatimaton tuotto oli rasite.

    Joku kohta kysyy, että miksi sitten omistaa metsää, jos puuntuotantoon ei kannata panostaa. Sekin on monitahoinen kysymys. Visalle tuolla edellä kommentoin. Jos sinulla on satanen kiinni jossakin, niin ei ole taloudellisesti perusteltua laittaa sinne tonnia lisää, jos muualta vastaavalla riskillä sille tonnille saisi enemmän.

    Ja toisaalta, jos omistaa keskimääräisen 30 ha metsää, niin terve raavas mies pitää sen, millä kriteereillä tahansa, harrastuksena paskareissuillaan mallikelpoisessa kunnossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR, ajattelusi pohjaa tämänhetkiseen tuottoennusteeseen, mutta näkymä voi matkan varrella muuttua. Nyt näyttää siltä että puun kysyntä on nousussa ja uusia tuotteita kehitetään. Kuten toin edellä esiin, ne voivat pohjautua myös lyhytkiertoiseen biomassaan eikä ’hitaan tuotannon’ tukkiin.

    Huomautan myös että toisilla metsänomistajilla korkovaatimus voi olla alempi kuin sinulla RR. Silloin metsä ei tuota heille tappiota. Lisäksi vanhan kansan metsänomistajille (kuten äitivainaalleni) metsän uudistaminen oli kunnia-asia ja se ajattelu on siirtynyt meille perintönä.

    Timppa

    Totta ! Miten teillä yleisesti ottaen , kasvaako tiloilla kokonaispuumäärät jatkuvasti ja pyrittekö siihen . Itsellä pysyneet aikalailla samalla tasalla pitkään . Suunnilleen kaikki tehdään ajallaan .

    Hakkuut ja kasvu lisääntyvät.  Puuston kokonaismäärä  kasvaa vain hyvin vähän.

    On vielä suht runsaasti ikääntyneitä laatutukkia hitaasti kasvavia männiköitä.

    Kokonaispuumäärän kasvu ei määräävä vaan tuleva kasvu.  Uudistustahti  keskimäärin n 80 vuoden kiertoajalla ja ajallaan tehdyt harvennukset.  Kasvu painottuu kasvatusmetsiin.  Tulos uudistushakkuisiin.

    Puuki

    E-puun menekki ja hinta on parantunut viime aikoina.  Jo se yksistään muuttaa laskelmien oletuksia , jos on e-puuhakkuuseen sopivaa metsää.  Puustopääoman kulujen jättäminen pois vertailulaskelmasta olis hölmöä mutta voi se sopia jollekin innokkaalle ”uuden menetelmän” paremmuudesta vakuuttuneelle.  Sillä tavalla voi kivasti vahvistaa omaa näkemystä sen kummemmin todellisesta tilanteesta  välittämättä.

    Jos pyritään tasaseen hakkuumäärään/v , niin kasvatusmetsävoittoisella tilalla kannattaisi sillon vähentää aluksi hakkuita.  Jos tilalla on paljon 04-khl:n metsiä , niin silloin toisin päin.    Lopputulos olisi molemmissa sitten suunnilleen sama (tai vaikka esim. korkeintaan) vuosikasvun verran /v. pidemmällä jaksolla.

    Kok. vuosikasvu on lisääntynyt omalla metsäpläntillä jonkin verran . Hakkuita on tehty n. vuosikasvun verran yhteensä.  Välillä muutaman vuoden taukoja ja toisinaan useampia kauppoja samana vuonna.  Kantohinnat ja kasvatusmetissä harvennusten tarve lähinnä vaikuttaneet milloin myyntejä on tehty.   Tänä vuonna tosin esitetyt ylimääräiset suojeluvaatimukset lisänneet myyntihaluja ja mh:llisesti sopivia myyntejä.

    Gla Gla

    RR: ”Sinulla Gla on puuntuotannon välttämättömyys lähtökohtana, eikä raaka taloudellinen lähtökohta.”

    Nuo ovat riippuvaisia toisistaan. En saa metsästä tuloja esim. metsästysvuokrana, hiilikauppana tai maiseman säilyttämiskorvauksena. Vain myydystä puusta tulee tuloja. No joo, sähköfirmalta sain 65 e kaapelisijoituskorvausta.

    ”Siksi katsot mm. että muut tuotot eivät ole vaihtoehto, jos metsää omistaa.”

    Jos omistaa talousmetsää ja on verottajan silmissä metsätalouden harjoittaja, kannattaa sitä hoitaa ja yrittää saada sieltä se, mikä on saatavissa. Jos ei aio hoitaa, parempi myydä metsät ja sijoittaa rahat muualle. Se, että säästän tonnin uudistamisessa/hoidossa, sijoitan sen muualle ja päästän metsät huonoon kuntoon, ei tunnu järkevältä. Jos näkökulma tai markkina muuttuu, ei metsää helposti kuntoon laitetakaan. Kuin armeijan lakkauttaisi rauhan aikana.

    Raaka taloudellinen lähtökohta voi tarkoittaa sitäkin, että ei kannata tehdä minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä vaan annetaan luonnon hoitaa.

    Yleisesti ottaen en pidä tuota kannattavana. En varsinkaan jatkuvan kasvatuksen kohteessa, vaikka laskelmat on näin viritetty. Luonto pitää huolen luonnosta, mutta talousmetsästä ei ole niin väliä.

    ”Vaikka kriittisesti kirjoitankin, niin en edusta sellaista näkökantaa, että näin pyrkisin toimimaan. Pitää kuitenkin olla hereillä siitä, mitä taloudellinen ajattelu tässsä yhteydessä tarkoittaa.”

    Ei siitä ole epäselvyyttä. Keskustelua tulee siitä, miten tavoitteeseen päästään. Valitettavan ahkerasti sitä aihetta kartat.

    ”Metsävirmat takavuosina pyrkivät eroon metsäomaisuudestaan, vaikka niille jos keille pystypuuvaranto oli ja on  tärkeä monestakin syystä. Syy oli juuri siinä, että metsän vaatimaton tuotto oli rasite.”

    Talousmiehet laski myös sähköverkkojen myynnin kannattavaksi. Sokeutuivat papereissa oleville luvuille ja jättivät huomiotta muita tärkeitä asioita. Metsässä esim. sen, että ostajat eivät kiinnostu huonoista, luonnon hoitamista leimikoista tai että jos kulut kasvaa, eikä tuloja ole näköpiirissä, tilanne on aika heikko.

    Toisaalta meilläkin firman toimari vertasi nykyistä tulosta teollisuuden lukuihin, jossa kuulemma kaikki alle 15% on harrastelua. Meidän alalla vaan ei muutkaan pääse lähellekään tuota, joten pitää tyytyä 3% tulokseen. Tavoitteet on 5% suuruusluokassa. Sillä mennään.

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 14,892)