› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,081 - 4,090 (kaikkiaan 14,892)
1 2 3 … 408 409 410 … 1 488 1 489 1 490

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 30.3.2022, 12:57

    Ajatteluni ei pohjaa AJ mihinkään tulevaisuudenkuvaan. Tulevaisuus on hämärän, vai pitäisikö tässä tilanteessa sanoa mustan peitossa. Männiköissä uudistaminen on vähäinen ongelma, eikä kuusellakaan maatakaatava hyvissä kasvuolosuhteissa.

    On ollut syytä vain esittää vähän kriittistäkin pohdintaa, kritiikittömän puuntuotannon määrällisten tavoitteiden vastapainoksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2022, 13:02

    Kriittinen pohdinta on hyvä, ihmisten ymmärryksen arviointi ei niin hyvä.

    Puuki 30.3.2022, 13:23

    Ihan ok olisi jk:n mainostaminen  sen metsämaiseman puistomaisuuden säilyttämisen apuna.   Paremman marjasadon suhteenkin voidaan olla montaa mieltä; käsitelty metsämaa kasvaa paremmin vattuja ja mesimarjojakin tietyillä kasvupaikoilla.    Hiilinielun paremman lisäämisen ja – kannattavuuden korostaminen ;  ne ei toimi kuin hyvin harvoissa tapauksissa.   Monimuotoisuuden korostaminenkaan ei ole kovin toimivaa koska sekapuustojen kasvatus  kuusettamalla on huono vaihtoehto.  Samoin jatkuva suurimpien puiden hakkuu ei sovi uhanalaisten eliöiden elinpaikkojen  lisäämiseen. Biodiversiteetin parantaminen jk:lla ei ole siis välttämättä todellisuutta vaikka niin väitetään.

    Tonnin säästö/ha  uudistusvaiheessa voidaan toteuttaa tarvittaessa  muutenkin kuin jk:n avulla.  Lisäksi tulee yleensä n. pari lisätonnia leimikon päätehakkuussa paremman kantohinnan takia.    Sekin tahtoo unohtua, että juurikääpäriskin lisääntyminen heikentää useimmiten jk:n metsän odotusarvoa  tasaikäistä metsää enemmän.

    R.Ranta R.Ranta 30.3.2022, 13:25

    Posketonta liioittelua Gla. ”En saa metsästä tuloja esim. metsästysvuokrana, hiilikauppana tai maiseman säilyttämiskorvauksena.”

    Vertauskuvasi ovat hyvin erikoisia, eivätkä liity asiaan.

    Gla Gla 30.3.2022, 13:29

    Myöskään puuston kasvusta puhuminen ei ole kritiikitöntä puun määrän tavoittelua. Jostain syystä Reima on huolissaan kustannuksista välittämättömästä puuntuotannon maksimoinnista, muttei optimistisista jatkuvan kasvatuksen malleista ja siitä, miten näillä yritetään vaikuttaa lainsäädäntöön.

    Kun tiedämme kriittisen suhtautumisen vanhaan metsälakiin, on nykytilanne minusta hämmentävä.

    Gla Gla 30.3.2022, 13:32

    ”Vertauskuvasi ovat hyvin erikoisia, eivätkä liity asiaan.”

    Kyllä ne liittyy, vaikka sinulla painotukset onkin kulujen ja tulojen erotuksessa huomioituna ajan ja koron vaikutuksella. Kun on tuloja, on myös menoja. Ilman menoja tulot jää pääsääntöisesti kovin vaatimattomiksi.

    R.Ranta R.Ranta 30.3.2022, 13:46

    AJ: ”ihmisten ymmärryksen arviointi ei niin hyvä”

    Pukkala on ainakin saanut isän kädestä ja vähän äidinkin.

    Visakallo Visakallo 30.3.2022, 13:57

    Eiköhän näissä jk-asioissa ole Pukkala, kuten meistä monet muutkin, saaneet kaikkein eniten oppia sen oman kantapään kautta. Metsänhoitoon liittyvät asiat kun ovat siinä mielessä erikoisia, ettei niissä tyhmyyksien teolta suojaa aina korkea koulutuskaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2022, 14:34

    Toistettakoon nyt varmuuden vuoksi (jos te ”Timot”, siis Pukkala, Kuuluvainen ja Kujala, vaikka luette tätä!) että ei ole puhuttu ymmärryksen puutteesta, vaan kritiikki (kuten myös Olli Tahvosen julkaisuihin) on kohdistunut osin epärealistisiin johtopäätöksiin jiikoon edellytyksistä, joille aivan kaikki tutkimus ja käytännön kokemus ei ole antanut tukea.

    Jiikoon suosiminen on ollut kyllä kaikilla edellä mainituilla vahvaa, mutta se voi johtua ehkä (minun tulkintani!) erilaisista painotuksista, joissa huomioidaan sijoitustuottoja (Kujala ja Tahvonen) ja metsänhoidon ekosysteemipalveluita (Kuuluvainen ja Pukkala) eri tavalla ja laajemmin kuin mitä ”valtavirran” metsänhoidossa yleensä tehdään.

    Tuen näkemystä että jiikoota kannattaa harkitusti lisätä, mutta ei sitä pidä markkinoida yleismenetelmäksi.

    Gla Gla 30.3.2022, 14:41

    Johtuu epäilemättä myös oletuksena olevasta hyvän lahtötilanteen säilymisestä, vaikka näin ei luonnossa tapahdu. Puuston rakenne muuttuu poimintahakkuissa, mikä vaikuttaa kasvuun eli tuloihin. Jaksollisessa ei tällainen oletus ole mahdollinen. Syynä tietysti se, että jk:n hypetys perustuu muiden intressiryhmien kuin puuntuottajien kannatukseen. Idealismi jyrää osaamisen.

Esillä 10 vastausta, 4,081 - 4,090 (kaikkiaan 14,892)
1 2 3 … 408 409 410 … 1 488 1 489 1 490