› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 14,895)
1 2 3 … 409 410 411 … 1 488 1 489 1 490

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 30.3.2022, 14:56

    Gla: ”Jostain syystä Reima on huolissaan kustannuksista välittämättömästä puuntuotannon maksimoinnista”

    Siitä en ole huolissani millään tavalla. Sen kritiikittömiä taloudellisia perusteluja olen kritisoinut.

    Gla Gla 30.3.2022, 15:16

    Juu, keskustelua asiasta tarkoitin, en tapahtumia naapurin metsässä.

    Timppa 30.3.2022, 15:44

    Tuen näkemystä että jiikoota kannattaa harkitusti lisätä, mutta ei sitä pidä markkinoida yleismenetelmäksi.

    En vieläkään ymmärrä miksi jk:ta pitäisi lisätä, kun pitäisi panastaa metsänkasvuun.  Se vastaa tulevaiden haasteisiin paremmin.

    Jk: suosiminen parantaa kyllä eräässä tapauksessa sijoitustuottoja, mutta ei suinkaan metsänomistajan.

    Gla Gla 30.3.2022, 15:51

    Pitäisi kai erottaa talousmetsät ja takapihan tms. kohteiden puuston kurissa pito toisistaan, kun puhutaan metsien käsittelystä. Jälkimmäisessä hoito on lähinnä kuluerä, jotta puusto pysyy kunnossa, eikä puut varjosta liikaa tai kaadu vääriin paikkoihin. Eli tontit, ulkoilualueet jne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2022, 16:43

    Timppa: En vieläkään ymmärrä miksi jk:ta pitäisi lisätä

    Auttaisiko esimerkit missä jk:ta voi hyödyntää. Jiikoota lisäämällä saadaan lisää ekosysteemipalveluja tai alennetaan päästöjä.

    1. Luontaisesti erirakenteiset herkästi taimettuvat ojitetut turvemaat. Hyödyt ovat selkeät jos saadaan turvekerroksen hajoamista vähennettyä ja vältytään toisinaan kunnostusojitukselta.

    2. Alueet joita ei haluta avohakata mistä tahansa syystä. Saadaan näiltäkin alueilta hakkuukertymää, joka voisi muuten jäädä kokonaan saamatta. Esimerkiksi kaupunkien virkistysalueet, lehdot joissa vähennetään kuusettumista, avohakkuvastaisten metsänomistajien palstat, vesistöjen suojakaistat, karut kasvupaikat joissa luontaista taimiainesta jne.

    3. Ministeriöissä tehdään juuri ehdotusta miten biodiversiteettistrategian pinta-alat saadaan kasaan. Itse sisällyttäisin 20 %:n puolisuojeltuun alueeseen juurikin kohdan 2 alueet, jotka eivät ole suojelualueita eivätkä varsinaisia talousmetsäalueita.

    4. Peitteisyyttä tarvitsevat tai sitä suosivat lajit hyötyvät kasvatusmetsien kytkeytyneisyydestä. Tällaisia ovat mm. liito-orava, näätä, kuukkeli, metso.

    Timppa 30.3.2022, 17:59

    Kommentteja Annelin kohtiin:

    1.  Soista osa saattaa sopia.  Siitä olen samaa mieltä, mutta ei niilläkään jk sovi joka paikkaan.

    2,  Kaupungeilla ja seurakunnilla on omistuksessaan myös talousmetsäluonteisia kohteita, joilla voisi ihan hyvin harjoittaa jaksollista kasvatusta uudistamalla esim koivulla, koska hirvistä tuskin olisi kovin suurta vaaraa.

    Antaudutaan liian helposti, jos hyväksytään perusteeksi avohakkuun vastaisuus.  Se tauti saattaa levitä helposti.  Anteeksi vaan, mutta etenkin naiset ovat helppoa ”riistaa” jatkuvaa kasvatusta markkinoiville.  Syksellä 2018 Kotiliedessä oli naispuolisen toimittajan aukeaman kokoinen hypetys Arvometsästä ja Timo Kujalasta ilman mitään kritiikkiä.

    Luulisin, että monikin nainen saattaisi kääntyä jaksollisen puolelle saadessaan oikeaa infoa.  Pitäisi perustella oikein.  Sitähän kyllä teet, mutta pitäisi saada lisää naisia rintamaan.

    3.  Ollaan puolustettu Suomen metsiä Stalinin hyökkäyksiltä.  Pitäisi pystyä puolustamaan Brysselinkin.

    4. Nykyiset aukot ovat niin pieniä, etteivät haittaa mitään lajia

    Liito-oravat menestyvät parhaiten liikenneväylien ja asutuksen tuntumassa.  Esim Espoomme tai Helsingin keskuspuisto.

    Näätä hyötyy myyristä, joita on enemmän aukoissa.  Näädät menestyvät jopa Utsjoen tunturikoivikoissa.

    Kuukkeleita olen samoin nähnyt vain Utsjoen tunturikoivikoissa.  En koskaan Keski-Suomessa.

    Metso voi lentää aukon yli.  Onhan myös avosoita ja järviä.  Eivät haittaa.  Nuorehkot lehtipuuvaltaiset taimikot tarjoavat suojaa ja ravintoa.

    Puuki 30.3.2022, 18:09

    Kuukkeli ei lennä ison aukon halki .  Siksi niille on hyvä , kun jätetään säästöpuuryhmiä ja metsäisiä kulkukäytäviä  päätehakkuumetsiinkin.  Kuukkelin vähentyminen keskisessä Suomessa voi johtua monesta asiasta. Esim. närhi on paikoin vallannut vahvempana sen elinalueita.  Naakat myös haittaa useiden ”alkuperäislajien” menestymistä, niitähän ei ollut ollenkaan joitakin vuosikymmeniä sitten  maaseudulla.

    aegolius aegolius 30.3.2022, 18:18

    >Metsävirmat takavuosina pyrkivät eroon metsäomaisuudestaan

    Kannattaa siirtyä nykyaikaan ja siirtyä Tornatorin kanssa ostolaidalle.

    >AJ: ”ihmisten ymmärryksen arviointi ei niin hyvä”

    >RR: Pukkala on ainakin saanut isän kädestä ja vähän äidinkin.

    Olet RR todennäköisesti palstan paras ymmärtämään väärin. Olen usein arvostellut Pukkalan tekstejä, mutta en kertaakaan hänen ymmärrystään. Arvostan hänen taitoaan vetää lampaita nenästä ja kääriä peräti 6 % komissioita alalla, jossa vuotuinen tuotto pelkkä puuntuotanto huomioiden on lähempänä 3 prosenttia. Kyllä ymmärrys puuttuu ihan muilta ihmisiltä kuin Pukkalalta.

    Jovain Jovain 30.3.2022, 19:12

    Niinköhän riittäisi kannatusta, jos jk suositeltaisiin vain turvepohjille ja toisaalta vain puisto- ja ympäristömetsänhoitoon. Aika vähän siellä on yhtymäkohtia normi metsänhoidon kanssa. Niin kuin ei ole myöskään Puukin 3 khl:kan metsissä. Niitä kuluja ei vaan siellä ole, joita perään kuulutat. Ei taida myöskään tamppaamisesta olla vaihtoehdoksi, ainakaan tuoton osalta ja vielä vähemmän riisutusta jk aloituksesta puustopääomaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2022, 19:12

    Halusin varmistaa että asia on ymmärretty oikein, koska tunnen nuo mainitut henkilöt enkä halua että tulee väärinymmärryksiä.

Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 14,895)
1 2 3 … 409 410 411 … 1 488 1 489 1 490