Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,141 - 4,150 (kaikkiaan 14,913)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    >muutamalla siemenpuulla selittä kokeilevan paljaalta pohjalta ja jakavat päätelmänsä faktana jk-kokeilusta

    >Luulin tällä palstalla keskusteltavan ja kehitettävän  vapaasti monikerroksellisen metsän tuottavuutta. 

    Tämä nyt ei varmaankaan ollut minulle osoitettu, mutta vastaan silti. Mielelläni keskustelisin sinun kanssa jatkuvasta kasvatuksesta, jos se olisi keskustelua. Siihen kuuluu asiassa pysyminen ja kysymyksiin vastaamaan pyrkiminen. Nämä eivät ole onnistuneet. Minua on kiinnostanut kuusikkosi metsätyyppi: OMT vai rehevämpi. Myös ppa olisi kiinnostava tieto, koska mitä ilmeisimmin olet taimettumiseen tyytyväinen. Olet kuitenkin jyrkästi kieltäytynyt jakamasta mitään tietoa, mutta palannut aina säännöllisesti arvostelemaan ”tamppaamista” ja ”aukonvartiointia”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Me olemme MC Tamppaajat, MC Koppakuoriaisen alajaosto.

    Timppa

    Perusasiaa Tieteen Kuvalehden mukaan:

    ”Kun maapallo syntyi nuorta Aurinkoa kiertäneestä pöly- ja kaasupilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten, sen ilmakehässä ei ollut happea.

    Noin miljardi vuotta myöhemmin kehittyivät ensimmäiset sini- eli syanobakteerit, jotka alkoivat tuottaa happea yhteyttämällä. Tästä alkoi kehityskulku, joka synnytti Maalle ilmakehän ja loi perustan ihmisen ja koko eläinkunnan synnylle.

    Happea syntyy yhteyttämällä.

    Yhteyttäminen eli fotosynteesi on prosessi, jossa kasvit, levät ja jotkin bakteerit sitovat itseensä hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O) ja muodostavat niistä glukoosia eli sokeria.

    Kasvi tarvitsee glukoosia kasvaakseen, mutta muiden eliöiden kannalta tärkeää on yhteyttämisen sivutuote happi. Yhteyttäminen on maailman tärkein biokemiallinen prosessi.

    Tämä on yhteyttämisen kaava:

    6 CO2 + 6 H2O + energiaa auringonsäteilystä –> C6H12O6 (glukoosi) + 6 O2″

    En ymmärrä sellaisia tyyppejä, jotka tietoisesti yrittävät vähentää tätä ”maailman tärkeintä biokemiallista prosessia” taannuttamalla metsiensä kasvua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaa mieltä! Pyörii itsekseen, lähes ilmaiseksi, modernilla ja ekologisella tavalla – samoin kuin pyykin kuivaaminen: tuuli- ja aurinkovoimalla. Toiseksi tärkein yhtälö on varmaan tuon käänteisreaktio eli hajotustoiminta.

    Perko

    Luoja kaukaa viisaana sai sen toimimaan,  sitten siihen ilmestyi paljaaksi hakkaaja.  Jos mikä niin se on metsän hävitystä.  ”En ymmärrä sellaisia tyyppejä”.  Meillä Suomessa siitä ei oo just merkitystä kun ukot yrittää  hynttyyttää taimia tilalle ja ihe maksavat. Mutta ”  Tutkimuksen mukaan Amazonin tulipalojen ja hakkuiden aiheuttama metsäkato kasvoi 3,9 miljoonaan hehtaariin vuonna 2019 aiempien vuosien noin miljoonasta hehtaarista.”

    Ei hätää, hulluus on muutenkin vallalla.  Saattaa 300 vuoden kuluttua olla harvassa perunan syöjiä ja puutkin riittää heille hyvin lämmitykseen.

    aegolius aegolius

    No niin, taas on palstalaisille tutumpi Perko vauhdissa.

    >Luoja kaukaa viisaana sai sen toimimaan,  sitten siihen ilmestyi paljaaksi hakkaaja.

    Jotenkin voisin ymmärtää, jos Luoja vedetään mukaan puun kasvun järjestäjänä, mutta… Miten Hän sinun metsäsi hakkuun järjestää? Se on ilmeisesti sekä sinulle että Hänelle ihan ok. Mikä on tuntemasi Luojan ppa-raja tai aukon koko ”metsän hävitykselle”? Onko esimerkiksi siemenpuuhakkuu Luojalle ihan ok?

    >ukot yrittää hynttyyttää taimia tilalle ja ihe maksavat

    …vai oliko se taas jostain ihan muusta kiinni?

    >Amazonin tulipalojen ja hakkuiden aiheuttama metsäkato kasvoi 3,9 miljoonaan hehtaariin vuonna 2019 aiempien vuosien noin miljoonasta hehtaarista.

    Osaatko kertoa millainen uudistusvelvoite Brasiliassa on? Selvitäpä vähän miksi siellä metsää hakataan ja poltetaan ja tule sen jälkeen kirjoittamaan uusi teksti.

    >hulluus on muutenkin vallalla.

    Tästä olen täysin samaa mieltä. On uskomatonta miten ihmiset eivät selvitä asioita itselleen, vaikka tietoa on maailma nykyisin pullollaan. Mielipiteitä muodostetaan omien ennakkoluulojen perusteella, vaikka jo pienellä vaivalla ja tiedonhaulla saisi suurimmat harhaluulot oikaistua.

    mehtäukko

    Käsittämätöntä on lukea tekstiä, jossa suomalaista metsätaloutta ja brasilialaista metsän hävitystä edes verrataan samana päivänä keskenään! Suhteellisuudentajua jos ei ole, ei ole järjellisyyttä.

    Jovain Jovain

    Mehtäukko: ”Jk:n hatelikon avo on epäonnistuminen menetelmässä ja riittääkö kantorahat lakisääteiseen uudistamiseenkaan?” Mistä niitä jk hatelikkoja riittää, tai ehtii muodostumaan, kun jatkuva kasvatus on ollut laissa ja metsänhoidon ohjeissa vasta vajaat kymmenen vuotta. Saahan sitä esittää metsänhoidon vastaista tietoa ja klopata. Ovat jaksottaisen hoitamattomia metsiä, ei jk metsiä ja näyttää, tietämättömille saa tarjoilla melkein mitä vaan.  Eiköhän hoitamattomat jaksottaisen metsät ole syytä hoitaa jaksottaisen metsinä ja katsoa sitten erikseen jk metsät. Kymmenen vuotta ei ole riittänyt menetelmän vakiinnuttamiseen käytännössä?

    aegolius aegolius

    >Luulin tällä palstalla keskusteltavan ja kehitettävän vapaasti monikerroksellisen metsän tuottavuutta.

    Palaan vielä tähän. Tällaista toivoi nimimerkki, joka ei kuitenkaan ole sadoissa viesteissään maininnut kertaakaan mitään metsätyyppiä tai pohjapinta-alaa. Kun nämä metsän kehittämisen kannalta aivan ratkaisevan tärkeät asiat nostaa esiin, tuleekin seuraavassa viestissä mukaan Luoja, metsän hävittäminen ja Brasilia. Tätä tämä ”monikerrokselisen metsän tuottavuuden kehittäminen” Perkon kanssa on. Annetaan yläkerran hoitaa ja hakkuut hoitaa kuka hoitaa miten hoitaa. Omistaja antaa ohjeeksi, että ”älä hävitä metsää”. Perusteiden alkeet pitää olla kunnossa ennen kuin voi edes keskustella ja tässä tämä nähdään erityisen selvästi. Kohta taas tulee tekstiä tuutin täydeltä.

    >Tänään on jo kadonnut muutama.

    Kyllä. Eilen ylläpito poisti ketjusta kaksi Perkon täysin asiatonta viestiä. Niitäkö tuli ikävä?

     

    mehtäukko

    Joovain…” On tietenkin houkutus harsia pilalle ja jättää hoitamatta. Mutta saadaanko korjuutavallakaan eroa metsänhoitoon? Kasvatusmetsissä korjuun kustannus on kalliimpi, mutta saadaanko hoitotapojen välillä eroa, jos hoito päättyy metsän uudistamiseen ja avohakkuuseen molemmissa. Ei taida puunhinnalla tai korjuun kustannuksissakaan olla eroa…”

    Edellähän tuota itse vatuloit asian kimpussa! Sillä niitä riittää,eikä tarvitse yleisölle kaupata.

Esillä 10 vastausta, 4,141 - 4,150 (kaikkiaan 14,913)