Jatkuva kasvatus käytännössä.

>Aika hölmö on kun ei salli niiden näkyä.

??

Minä en ole ylläpito. Kirjoita palstan sääntöjen mukaisesti asiallisesti, niin ylläpito ei poista niitä. Kyllä sinä aikuisena ihmisenä siihen pystyt, jos yrität.

Puun hinta on sikäli mielenkiintoinen aihe, että poimintahakkuussahan poistetaan periaatteessa järkiään suurempia puita kuin perinteisessä alaharvennuksessa. Jaksollisen mallin viimeinen harvennus yläharvennuksena vastaisi puun hintojen puolesta ehkä aika lailla poimintahakkuuta. Nyt kun on menty osittain runkohinnoitteluun, rungon järeyden vaikutus hakkuutyön kustannuksiin tulee paremmin näkyväksi. Molemmissa menetelmissä pitää varoa jäävää puustoa. Merkittävin ero on se, että jaksollisessa mallissa hakataan alussa todella pieniä puita ja lopussa todella isoja. Periaatteessa poimintahakkuussa kokojakauma poistettavissa puissa on kapeampi, mutta kuitenkin keskijäreys keskimäärin samaa luokkaa kuin jaksollisessa mallissa? Olisiko keskimääräinen korjuukulu per poistuman kuutiometri siis menetelmissä kumminkin samaa luokkaa vai olenko kovastikin hakoteillä? Tämä ei tietenkään ratkaise kannattavuutta, vaan siinä on monta muutakin liikkuvaa osaa.

Jaksollisessa harvennuksessa tarvitsee varoa puustoa vähemmän, koska kaadettavat puut ovat pieniä.

Kuten noista hintatilastoista näkyy, niin  harvennuksessa havutukki on n 10 euroa/m3 halvempi kuin uudistuksessa.  Hinta pätee useimmiten sekä tavallisessa harvennus- että poimintahakkuussa.  Hintaero muodostuu osin välittömästä työmenekistä, mutta myös siitä, että uudistushakkuu soveltuu paremmin firmojen tuotantologiikkaan.  Voivat ohjata korjuuketjunsa sellaisiin leimikoihin, mitä tarvitaan eikä tarvitse hakata sellaista mitä ei akuutisti tarvita.  Tietysti myös hankinnan sivukulut kuten ostomiesten tarve ovat jaksollisessa pienemmät.  Jos kaikki leimikot olisivat poimintahakkuuta, niin korjuuketjuja tarvittaisiin vähintään 2,5-kertainen määrä.

Yhteismetsän 10-vuotistilasto kertoi, että, ensiharvennuksessa hakattiin keskimäärin 58.5 m3/ha, harvennuksessa 64.9 m3/ha ja uudistushakkuissa 267,4 m3/ha.  Uudistushakkuut kohdistuivat ”luontaisesti” syntyneisiin metsiin.   Nähdään siis, että n 68 % puusta kerättiin uudistushakkuusta uudistushakkuun hinnoilla.  Kasvatusmetsissä puusta n 75 % tulee kertymään uudistushakkuualoilta.   Ja tietysti myös kokonaismäärä/ha kasvaa.

Puiden kaato jk-metsässä vaati jonkin verran enemmän suunnittelua ja varomista, jos puusto on erirakenteista. Taimikkopuskiin kaataminen kuulostaa melko arveluttavalta koska sehän jos mikä vaatii sitten raivaussahan käyttöä heti perään, ja sen piti kai olla  ”virallisten” jk:n oppien mukaan tarpeetonta.  Helposti siinä jäisi sitten vioittuneitakin taimia pystyyn ja juurilahoriskiä lisäämään.    Kyllä ne puun kaadot pyritään tekemään yleensä ajourille ja muihin aukkopaikkoihin.

Välillä kannattaa lueskella uusia asioita, vaikka on ollut kauan metsänkasvatuksen teorian ja käytännön kanssa tekemisissä. Vaikka selvällä suomen kielellä Metsätieteen Aikakauskirjasta tai Tapion suometsäosaaja-sivustolta.