Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,191 - 4,200 (kaikkiaan 14,406)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    On kyseenalaista pätevyyttä professorin arvonimen alla, että noin yksipuolista potaskaa julistetaan. Täyttääkö se jo trollauksen tunnusmerkistön?

    Jovain Jovain

    Niinköhän kilpikonna puolustuksesta on pitemmän päälle. Voisi olla ihan hyväksi selvitellä joskus omaa pesää. Aika ehdottomia tuntuu olevan kannat metsänhoidon paremmuudesta ja sen kannattavuudesta. Luuta käy joka tapauksessa. On siellä ylellä hyvääkin uutisointia puuntuottajan kannalta. Peitteisellä metsän kasvatuksella voidaan korvata suojeluvaatimusta.

    Scientist Scientist

    Prof Janne Kotiaho ei kyllä ole alkuunkaan metsänhoidon tai talouden asiantuntija. Puhdas biologi. Hänen väitöskirjansa käsitteli ”Rummuttavan hämähäkkilajin seksuaalielämää ja parinvalintaa”. CV löytyy netistä.

    Timppa

    Tällaisen palautteen annoin Ylelle:

    ”Tänään 6.4.2022 oli ainakin klo 8 uutisissa ja etenkin Ylen kotisivulla täysin yksipuolinen metsien jakuvaa hakkuuta krikittömästä ”mainostava” juttu. Siinä oli lukuisia asivirheitä. Mm väite menetelmän paremmasta kannattavuudesta.
    Kotisivulla näytettiin ensimmäisenä kuva kuusikosta, josta kasvoi järeitä kuusia ja niiden seassa riukuuntuneita kuusia. Uutisen lukija ymmärtää luonnolliserikin, että kuva on jatkuvan kasvatuksen metsästä, kun sitten seuraavissa kuvissa näytettiin aukkoja. Kuvassa ei näkynyt yhtään tainta, joten metsä .ei tule hakkuun jälkeen uudistumaan luontaisesti. Nuo kuuset olivat niin ikääntyneitä, että kaikki ne pitäisi tuhoriskien välttämiseksi kaataa välittömästi. Riskit ovat siis, ensiksi kuusien tyvilaho, joka tekee kuusen arvokkaimman osan lähes arvottamaksi. Toisekseen tyvilaho ja tuollainen ylitiheys, jossa lisäksi kasvaa heikkovoimaisia alikasvuskuusia, altistaa koko kuusikon kirjanpainajatuholle. Siis hyönteisen toukat tuhoavatn koko metsän. Näin on tapahtunut satojen miljoonien m3:ien osalta Keki-Euroopassa, miljoonien Ruotsissa ja nyt lisääntyvässä määrin Suomessa. Tuon kuvan oikea käyttö olisi ollut jutussa, jossa kehotetaan uudistushakkaamaan ikääntyneet kuusikot kirjanpainajatuhojen välttämiseksi.

    Puuki

    Täyssuojeluvaatimustahan ei täytettäisi yhtään  jk:n lisäämisellä.  Muutenkaan tuo käärmettä pyssyyn ajamalla – 10/20 % :n suojelu ei tule onnistumaan koska metsät , niiden määrät ja käyttötarve on ihan erilaisia eri maissa.

    Sääntelyn pitäisi perustua enemmän kunkin maan erityisolosuhteisiin ja Suomen kohdalla varsinkin pitkään jatkuneeseen hyvän metsän hoidon tutkimuksen tuomaan tietoon ja hyvin toimiviin käytäntöihin . Pyörää kun aletaan keksimään uudestaan vieläpä ”tehtaan suunnitteluosaston” ulkopuolella ,niin eihän siitä tule juuri muuta kuin sanomista.

    Jovain Jovain

    Komission 30 % suojeluvaatimuksesta on tuo kytkentä peitteiseen metsänhoitoon.

    mehtäukko

    Mikäs tieteellinen viisaus kätkeytyy komission 30% vaatimukseen? Onko se pikemminkin viherpoliittinen aivopieru?

    Joovainin kilpikonnassa ja kotivaran rummuttavassa hämähäkissä on selkeä asia-yhteys….!

     

    hemputtaja

    Kyllä on kyseessä viherpoliittinen aivopieru. Veikkaa, että Jyväskylän viheryliopisto antaa sille täyden tukensa.

    Väittivät jatkuvapeitteisen takaavan luonnon kukoistusta. Mihinkähän sekin väite perustuu. Jatkuvapeitteisessähän luulisi kasvuston vakiintuvan jollekin tasolle tai jopa taantuvan. Avohakkuualue sen sijaan kukoistaa antamalla mahdollisuuden monille kasvilajeille ja eläimille myös.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Linkki YLE:n uutiseen. https://yle.fi/uutiset/3-12390712

    Risuja. ”Luontopaneeli suosittaakin, että jatkuvapeitteinen metsänkäsittely tulisi turvemailla ja kaikkien pienvesien välittömässä läheisyydessä säätää ennaltaehkäisevästi ainoaksi sallituksi metsänkäsittelymuodoksi.”

    Ruusuja. ”Luontopaneeli katsoo, että osa 30 prosentin suojelutavoitteesta voitaisiin kattaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kohteilla. Määrä voisi olla esimerkiksi 5–10 prosenttiyksikköä. Se edellyttää, että kohteet asetetaan maanomistajan vapaasta tahdosta pysyvästi jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin.”

    (kursivoinnit minun)

    30 prosentin suojelutavoite täyttyisi siis, kun 10 % jokaisesta maakunnasta laitetaan tiukkaan suojeluun (alkaen arvokkaimmista luontotyypeistä), 10 % talousmetsästä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja loput 10 % koostuu alueista, jotka eivät ole suojelualuetta eivätkä talousmetsää vaan ”puolisuojeltua”. Loput noin 70 % olisi tavallista talousmetsää.

    Osa pinta-alaltaan laajoista suojakaistoista – esimerkiksi isojen järvien rannoilla – voisi kuulua myös jatkuvapeitteisen metsän osuuteen.

    HUOM. Kannattavuusvertailuissa pitää muistaa että myös jaksollisessa mallissa voidaan hyödyntää luontainen uudistuminen. Lisäksi luontaisen ja keinollisen yhdistelmällä voidaan alentaa kustannuksia ja varmistaa uudistamistulos.

    Timppa

    Ollaanko samaa mieltä kanssani tuosta kuusikko-kuvasta?

Esillä 10 vastausta, 4,191 - 4,200 (kaikkiaan 14,406)