Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,201 - 4,210 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Kyllä.

    aegolius aegolius

    Kuva1
    Avohakkuiden sijaan Suomen luontopaneeli suosittelee jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä. Kuva: Jouni Immonen / Yle

    Kuva5
    Jatkuvapeitteisessä metsänkäsittelyssä pystyyn jätetään isoja puita, jotka uudistavat luontaisesti metsää. Kuva: Kalle Niskala / Yle

    Puuki

    Selevähän se, että vanhat kuusikot ei yleensä uudistu harsinnan jälkeen.  Ellei ole jo valmiina se erirakenteinen metsä alla josta lähteä kasvattamaan, niin ei onnistu ainakaan kunnolla.  No puistomaisen metsäntapasen voi saada aikaseksi, kuten ketjun aloituksen metsässäkin.   Jollekin voi riittää sekin joten vapaaehtoisesti saa toki pilata talousmetsänsä nykyään.  Muille ei kannata tulla markkinoimaan samaa.

    Miten muuten uudistettasiin jk-metsä jota olisi pakko kasvattaa sillä tyylillä, kun juurikääpä tai kuusipora on vallannut kuusikon ?   Kaikille turvemaillekaan ei sovi mikään samanlainen pakkokasvatus jollain tietyllä tavalla.     Kyllä olisi Kotiahonkin kannattanut pysytellä hämähäkkien seksielämän tutkimisen  parissa paljon pidempään.

    aegolius aegolius

    Huh, kuvien lisääminen onnistui! Nuo ovat ne Timpan mainitsemat kuvat.

    Jos jälkimmäinen on todella jk-hakkuu, on se epätoivoisen näköinen yritys saada taimettumista alkamaan järeään kuusikkoon. Ennuste on huono ja riskit suuret.

    Myös ensimmäisessä kuvassa on ainakin minun silmään pitkäksi ajaksi tiheäksi ja hakkaamattomaksi jäänyt vanha kuusikko. En usko, että edes Perko tunnistaisi tästä jk-metsää. Nuorien puiden pitäisi näyttää täysin erilaiselta. Nämä nyt ovat varmaan näitä lumiukon lailla ulkona olevien toimittajien kuvavalintoja, mutta monet lukjat ovat samalla tasolla… Se on se asian huono puoli. Mielipiteet muokkautuvat.

    Perko

    Olen sen sanonut useasti, ettei onnistu kun on 70 – 90 vuotta aukonkierrätystä tehty. Ehkä onnistuu Jovainin  tangeeramalla, että siirrytään mahdollisuuksien mukaan  kumpaakin sivuten menetelmästä toiseen tai on tyytyminen seuraavaan 50 vuoden kärvistelyyn.  Ihehän olette metsänne hoitaneet niin turhaa on miulle valitella.

    Lisäys,   Puuki tietää varmasti millainen on oikea eri-ikäinen  monikerrosmetsä . Nyt haet  kamppailua ihan turhalla väittämällä.    Miulta loppuu loma  vartinpäästä niin kuullaan myöhemmin.

    mehtäukko

    MT jutussa aiheesta kirjoitetaan :” jkmetsät koetaan maisema-arvoiltaan ja virkistyskäytöltään houkuttelevammiksi kuin avohakkuuaukot.”

    Onko avohakkuu-aukko aukkona montakin kymmentä vuotta?!

    Siis asiat ja käsitteet kun väännellään päin v….a, vihreä pullamössöporukka syö sitä ahneesti!

    aegolius aegolius

    >Niinköhän kilpikonna puolustuksesta on pitemmän päälle. Voisi olla ihan hyväksi selvitellä joskus omaa pesää. Aika ehdottomia tuntuu olevan kannat metsänhoidon paremmuudesta ja sen kannattavuudesta. Luuta käy joka tapauksessa.

    Jovainille pari kysymystä.

    Ymmärsitkö jutussa olevia ongelmia?

    Mitä tarkoitat tällä ”luuta käy joka tapauksessa”?

    Puuki

    Selviää melko hyvin siitäkin kun jk-kestokoeloilla kesti keskimäärin 42 v. jotta kuusen taimet kasvoi 10 cm pituudesta rk-pituuteen.  Milloin semmoset taimet  on tuukipuumitoissa ?  Jos ei ole suunnileen kaikkia välimittoja isojen tukkipuiden ja taimen väliltä sopivassa suhteessa suht. tasaisesti valmiina , niin ei onnistu kuin kuvitelmissa käydä lyhyin väliajojn poimimassa suurimmat tukit talteen järkevästi ilman isompia taloudellisia menetyksiä verrattuna järkevämpään metsänhoitoon.    Jk.n metsien opitimointilaskelmat perustuvat siihen , että on ihannetilanne .  Lisäksi yleensä niissä vertailuissa on oletettu tasaikäisen  metsän käsittely tehdyn  ei -optimoituna ja kustannukset tietysti tappiin asti kalleimman mukaan  laskettuina.

    aegolius aegolius

    >Olen sen sanonut useasti, ettei onnistu kun on 70 – 90 vuotta aukonkierrätystä tehty.

    Eikö tästä jää puuttumaan se mikä ei onnistu?

    Jovain Jovain

    Kaiketi monikerrosmetsä siitä jää puuttumaan ja vaihtoehdoksi on usein valittava 50 vuoden kärvistely. Avohakkuu on metsän kasvatuksen vaihtoehto, siitä tämä kärvistely. Tulos tehdään metsän kasvatuksen tuotoilla ja tuotto jatkuu jatkokierroksilla. Vertailussa tuskin riittää harsitut alkupääomat ja toistuvat viljelyn ja hoidon kustannukset, jos vaihtoehdoksi puusto on laitettu tuottamaan.

Esillä 10 vastausta, 4,201 - 4,210 (kaikkiaan 14,403)