Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,241 - 4,250 (kaikkiaan 14,375)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Onko 20 koivua Pukkalan mukaan jk:ta eli jatkuvasti peitteistä?

    aegolius aegolius

    >Vastaan RRannan puolesta. Helvetillinen velkavipu negatiivisella korolla. 

    Niin, vähän tätä tarkoitinkin. Olisiko muita keinoja? Vähän tarkentavana jatkokysymyksenä olisi, että miten määräytyy se sijoitettu pääoma, josta tätä 5 % (tai 8-10 %) tuottoa ryhdytään laskemaan? Jos toimitaan kuten tässä on mainittu ja jätetään useammaksi vuodeksi siemenmäntyjä melko tiheään ja noudetaan ne myöhemmin erikseen, voi sen 5 prosenttiakin unohtaa ellei tee sopivaa laskuvirhettä.

    Tarkoitan tässä lähinnä sitä, että jatkuvaa kasvatusta puolletaan, jos käytetään korkempia korkovaatimuksia, mutta onko kyseinen korkotuotto mahdollista mitenkään? Suurella mielenkiinnolla odotan näkeväni edes tämän 5 % tuoton laskelman edes Väli-Suomen VT-männikössä. Todennäköisesti löytäisin vain virheen – tai suuret odotukset metsän yleisestä arvonnoususta.

    aegolius aegolius

    Nyt täällä keskustellaan mielestäni oikeasta asiasta. ? Jatkuva kasvatus on avohakkuutonta metsänhoitoa, mutta mikä on avohakkuu? Tämän vuoksihan siellä laissakin ovat ne lakirajat ja 0,3 ha pienaukko.

    Muistaakseni Arvometsän blogissakin on joku kuva ”melkein aukosta”, joka oli kuitenkin Pukkalan mielestä jatkuvaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos haluaa yli 4 % korkotuottoa, kannattanee sijoittaa rahansa muualle kuin metsään. Jos kuitenkin päättää omistaa metsää, uudistamiseen on sijoitettava avohakkuun jälkeen ainakin maanmuokkauksen verran rahaa. En tiedä millaiseen korkoon sillä pääsisi esimerkiksi VT-kankaan kaistalehakkuun jälkeen, tod.näk. ihan kohtuulliseeen. Jatkuvapeitteisessä vedetään puustopääoma alas ja odotellaan josko alkaisi uudistuminen ellei ole taimiainekset valmiina.

    Panu Panu

    Viime vuonna Kainuussa metsän tuotto keskimäärin 16%, tulevaisuudesta emme tiedä.

    aegolius aegolius

    Lapissa näkee paljon konekylvettyjä nuoria männiköitä. Onko RR:llä kokemusta?

    aegolius aegolius

    >Viime vuonna Kainuussa metsän tuotto keskimäärin 16%, tulevaisuudesta emme tiedä.

    Niin. Näissä pitäisi vielä eritellä puuntuotannon tuotto ja yleinen arvonnousu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätilan nimellisen arvonnousun (markkinahinnan muutoksen) mukaan ottaminen tuottoihin on vähän hypoteettista, koska sen  voi realisoida vain myymällä metsätilan. Sen sijaan metsän kasvun arvo olisi oikeaa arvonnousua.

    R.Ranta R.Ranta

    Eikö ole tavattoman yksinkertaista ja yksiselitteistä, että pääomaa pyritään pitämään siellä missä se näyttää tuottavan parhaiten. Riskin huomioiminen lienee kaikille itsestään selvää. Ei siinä mistään haluamisesta aegolius ole kysymys. Kuinka näin yksinkertaisesta asiasta voi saada näin vaikean?

    Jos pankissa on kaksi tiliä ja toiselle maksetaan enemmän korkoa, niin sinne korkemman koron tilille ne rahat kannatta laittaa, vai kuinka aegolius? Metsä on vain eräs tili tilien joukossa.

    Puita kannttaa kaataa metsästä, jos ne suhteellinen arvokasvu on siellä pysyvästi vähemmän, kuin mitä vastaavalla riskillä muussa kohteessa saisi.

    Jos leikitään kysymykselläsi aegolius, että vastaavalla riskillä reaalikorko olisi tuo 8 – 10 %, pysyvästi. Taloudellisesti se tarkoittasi, että kaikki puut, joiden suhteellinen arvokasvu olisi pienempi kuin tuo korko, pitäisi hakata. Nuo euron kuitupuut siemenpuina tuottaisi nähtävästi enemmän, kuin tuo mainitsemasi reaalikorko, josta uutta metsää luontaisesti lähdettäisiin kasvattamaan, jos metsät haluttaisiin pitää. Toinen vaihtoehto olisi tietysti myynti noin suurella korolla, jos vaadittavaa kysyntää olisi.

    Männikön  kasvattaminen on Gla niin helvetin yksinkertaista puuhaa, että ei siitä kovin pitkää tarinaa saa. Investoinnit on oltava sellaisia, että ne saadaan korkoineen takaisin. Sinäkin olet ihan edistyksellinen siinä, kun sentään  ymmärrät, miten asiat on laskettava. Et vai kykene hyväksymään laskennan tulosta, puuntuotos on niin vahvana agendalla. Sen taaksen voi tietysti aina piiloutua, että emme tiedä, millä arvoilla yhtälö tulisi ratkaista. Tiedämme asiasta kuitenkin yhtä ja toista ja voimme tutkia tulosta erilaisilla oletusarvoilla, niin näemme, kuinka ne vaikuttavat. Kristallipalloa tulevaisuuteen meillä ei ole, mutta on myös huomattava, että mitä kauempana nykyhetkestä virhearvio on, sen pienempi vaikutus sillä on lopputulokseen. Taloudellisessa mielessä emme tavoittele puutuotosta vaan taloudellista tulosta.

     

    Panu Panu

    Kovin kiintyneitä ovat metsänomistajat tiloihinsa jos myynti ei tule missään olosuhteissa kysymykseen. Jos metsää kuitenkin käsitellään sijoituksena niin pitää laskea metsätilan arvonmuutos (ylös tai alas) mukaan. Hakkuutulothan ovat vain kassavirtaa, tuoton kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Esillä 10 vastausta, 4,241 - 4,250 (kaikkiaan 14,375)