Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,251 - 4,260 (kaikkiaan 14,374)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jean S

    Kieltämättä olisi mielenkiintoista nähdä videon kohde muutaman vuoden päästä. Kuljettaja kyllä selostaa hyvin, mitä tekee ja miksi.

    Alikasvostahan tuossa vapautetaan. Siemenpuiden poistoksi hakkuu on rankasti myöhässä ja puulajikin on vähän väärä.

    R.Ranta R.Ranta

    Pääosin olen kylvöt tehnyt käsin aegolius. Vain pienen osan konekylvönä.

    Saan paremman lopputuloksen huomattavasti pienemmällä siemenmäärällä kylvämällä äestysjälkeen käsin. Aikaa kuluu hehtaarilla tunti tai vähän yli, riippuen vähän siitä kuinka johdonmukainen äestysjälki on. Enkä tarvitse muita apuvälineitä kuin kuitunauhaa ja siemenpullon vasempaan käteen, josta kaadan aina sopivasti oikeaan käteen pienen kourallisen. Peukalon ja etusormen väli toimii kylvökoneena. Peukaloa liikuttamalla vedetään aina siemeniä kourasta muutamia peukalon ja etusormen väliin ja siitä edelleen sopivaan kohtaan molemmille puolille hiljaa kävellessä. Metsä-äes pyöriessään yleensä siivoaa vielä sopivasti kävelyreitin. Kuitunauhalla tarpeen mukaan merkitään, mikä kohta on kylvetty. Sateella homma ei käy, kun siemenet tarttuvat sormiin, eikä liioin liian kuumalla ilmalla, jolloin sormet pihkaantuvat siemenistä. Mitään peittelyjä ei tarvita, mutta homma on syytä tehdä heti äestyksen jälkeen, ettei sade ehdi tiivistää maata. Sitten vai tutkimaan taimettuneita kylvöksiä, josta saa opin siitä, mihin siemenet kannattaa heittää.

    Perko

    Videolla on hyvä ammattilaisen  opetus hakkuusta. Kohde oli kuitenkin pitkälti sitä entistä menetelmää josta voi  uudistaa vaikka monikerrokselliseksi seuraavissa käsittelyissä. Siihen on kirjallisuudesta hyvät  ohjeet.  Monikerroksellisuutta on vasta  harvassa paikassa   kunnolla menossa, se ei tarvitse ”sivumetsää ”  rahoitukseen eikä toistuvista hakkuista joudu sitomaan rahaa uudistuksiin.   Menetelmässä on yht’aikaa metsän kaikki toiminnot menossa ensimmäisestä  seuraavat 100 vuoden aikana jokaisena vuotena metsä uusiutuu ja  kasvaa joka vuosi tukin hinnalla koko pinta-alalla puuta.  Tätä ei muissa menetelmissä tapahdu.

    aegolius aegolius

    >arvonnousun mukaan ottaminen tuottoihin on vähän hypoteettista, koska sen voi realisoida vain myymällä metsätilan

    Ensimmäisestä lauseesta osittain samaa mieltä, mutta jälkimmäisestä en.

    Berza

     

    Laitetaanpa nämä kaksi muutakin Ruokosen videota tänne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Arvonnousun laskeminen on vähän niin kuin sanotaan laulussa Gambler: don’t count your money while sitting at the table.

    Gla Gla

    Eipä vastaa Berzan videot käsitystä jk-metsästä. Avoimen vaiheen jälkeen kasvanut hiukan erirakenteinen puusto vailla selvää alikasvosta. Tukkienkin osuus taisi jäädä vaatimattomaksi eli tarkoitus kai kasvattaa nuoresta metsästä jk-kohde.

    Berza

    Samaa minäkin pähkäilin, mitä Gla kirjoittaa yllä.

    Kieltämättä olisi mielenkiintoista nähdä, miltä nuo kuviot näyttäisi vaikka 20 vuoden kuluttua, tai silloin kun seuraava hakkuu olisi edessä.

    Gla Gla

    Panu: ”Kovin kiintyneitä ovat metsänomistajat tiloihinsa jos myynti ei tule missään olosuhteissa kysymykseen. ”

    Metsä nyt vaan on luonteeltaan erilainen kuin arvopaperikauppa. Kun on saanut metsän kuntoon edellisen omistajan jäljiltä, myynti ei houkuttele. Uuden ostaminenkaan ei onnistu kannattavasti noin vaan. Ja jos yleinen hintakehitys nostaa hintoja, vielä vaikeampaa on palata metsän pariin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Puhtaasti jaksollisen metsänkäsittelyn optimointimalleihin perustuvassa tutkimuksessa metsätuhon riski on merkinnyt lyhyempää kiertoaikaa (62). Yleisemmässä mallissa (63), johon sisältyy jatkuvapeitteisen ratkaisun mahdollisuus, metsätuhon riski lisää jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kannattavuutta verrattuna jaksolliseen metsänkäsittelyyn, sen sijaan että vaikutus olisi optimikiertoajan lyheneminen. Tämän seurauksena metsätuhoriski tuottaa puhtaasti taloudellisen perusteen lisätä jatkuvapeitteisenä hoidettavan metsän osuutta (4).”

    https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/04/luontopaneelin-julkaisuja-1a-2022-jatkuvapeitteisen-metsankasittelyn-ymparisto-ja-talousvaikutukset.pdf

Esillä 10 vastausta, 4,251 - 4,260 (kaikkiaan 14,374)