› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,431 - 4,440 (kaikkiaan 14,987)
1 2 3 … 443 444 445 … 1 497 1 498 1 499

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 11.4.2022, 18:39

    Aegolius: Metsän tietoihin en voi vaikuttaa kun ei ole oma. Alkupuusto oli 200, loppupuusto 300-400 ja välivaihe on laskennallinen. Hoidon seuraavaa vaihetta ei voi tietää, oletan avohakkuu, kasvu on hiipumassa, mutta arvokasvu jatkuu edelleen. Kalkkimäki on käytetty nimitys täällä korkeasta mäestä tai vuoresta, n. <200> merenpinnasta, joka on ravinteista huuhtoutumaton ja keskimääräistä rehevämpi kasvupaikka, mt/omt+.

    Timppa 11.4.2022, 19:17

    Meilläkin on yksi tuollainen Jovainin kuvailema mäenpäällyskuusikko.  Hienommalta nimeltään supra-akvaattinen.  Siis n 200 m merenpinnasta eikä ole ollut veden alla.  Kasvaa hienosti. Ikää 53 vuotta.   Runkoluku 553 kpl/ ha, ppa 30.   Puuta nyt 298 m3/ha kahden harvennuksen jälkeen.  Antaa tämänhetkiseksi keskikasvuksi 8 m3/ha/v.  Kasvu nyt 12 m3/ha/v. Kiertoajan keskikasvuksi 73 vuodelle tulisi reilu 9 m3/ha/v, mikä häviää selvästi Visan kerran lannoitetulle 10,5:lle.

    Jos tuo harvennettaisiin 200 m3/ha:iin, niin kasvu tippuisi kahdesta syystä.  Ppa pienenisi kolmanneksella ja puita alkaisi kaatua.  Uusia taimia ei taatusti syntyisi.

    aegolius aegolius 11.4.2022, 22:13

    >Metsän tietoihin en voi vaikuttaa kun ei ole oma. Alkupuusto oli 200, loppupuusto 300-400 ja välivaihe on laskennallinen.

    Tämä on hyvin selkeä ja ymmärrettävä.

    >tiedot on annettu ja on perusteltu, kuutiot on ilmoitettu ja ne kyllä riittävät tuohon 700-800

    Tämä ei ollut selkeä.

    Jos alkupuusto oli 200, nyt on 300-400 ja harvennuksessa tavallisesti poistetaan kolmannes puustosta, niin… kahdella harvennuksella (molemmat 100 m3) päästään 200+100+100+150= 550 kuutioon, eli kasvua 350 kuutiota. Tämä on puolet siitä mainitusta 700 kuutiosta. Mutta… kun et ehkä tiedä edes harvennuskertojen lukumäärää, kaikki jää arvailun varaan. Metsäsuunnitelmien kasvuprosenteilla on turhaa arvioida yhtään mitään.

    Jovain Jovain 12.4.2022, 07:21

    Kiitos tarjouksesta, silläkin vielä pärjäisi vertailussa, mutta tuo kasvun puolittaminen ei kuitenkaan riitä. Ei päästä vielä kauppoihin. Metsänhoidossa kasvu on syytä ymmärtää puustopääomia lisäävänä.

    aegolius aegolius 12.4.2022, 07:34

    Ei tässä kaupankäynnistä ole kysymys. Et tiedä edes harvennuskertoja, saati kasvua. Viimeisimmän hakkuun ajankohta selviäisi todennäköisesti vieläkin avoimista metsänkäyttöilmoituksista. Oikea puumäärä voi olla myös yhdellä harvennuksella ja lopun 300 m3 puustolla 200+100+100= 400 kuutiota eli kasvua 200 kuutiota 50 vuodessa. Et tunne puuston määriä etkä hakkuita. Miksi arvailet? Ja erityisesti, miksi tällaisia arvailuja esität faktoina palstalla?

    Koko tapaus lähtee liikkeelle ennakkokäsityksestäsi ja yhdestä prosenttiluvusta. Metsästä ei ole kerrottu mitään mittaustuloksia.

    Jovain Jovain 12.4.2022, 07:49

    Höpö Höpö! Yhden prosentin kasvuja ei mitata kuin Pohjois Lapista. Perko on hyvinkin oikeassa !

    aegolius aegolius 12.4.2022, 07:53

    No niin. Nyt ehkä huomaat sinäkin, että kyse on ollut aivan koko ajan siitä yhdestä prosenttiluvusta. Et kertonut, että poimitko sen metsään.fi sivulta, metsäsuunnitelmasta, vai ihan täysin jostain kyseiseen metsään liittymättömästä blogista tms? Kuulopuheena omistajalta? Metsähän ei ollut omasi ja korostit ettei sinulla ole siitä tietoja. Mistä siis se kasvuprosentti?

    Edit. Jossain siis lukee ”8 %”, kun siitä lähdit liikkeelle ja tulit siitä prosenttiyksikön verran alaspäin omaehtoisesti, kun tuli liian suuria lukuja. Tulee vieläkin, mutta sitten juutuit jankkaamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.4.2022, 09:59

    Nyt alkaa taas käydä Jovainia sääliksi. Sama kuin puukauppakeskustelussa. Missä on pakotie?

    Kuusahon Ajattelija 12.4.2022, 10:20

    Varmaan tällä palstalla kaikki ovat sitä mieltä, että jäävä kanta olisi sopiva syksyllä siinä kahden kieppeillä tuhannella hehtaarilla. Mutta määrä pitäisi saada ja saataisiin jakaantumaan tasaisemmin.

    Varhaisperkaus ja liiallinen ennakkoraivaus ovat vieneet tilannetta vain huonompaan suuntaan. Paikoitellen hirvillä ei ole mitään syötävää, mistä johtuu hirvien kasaantuminen tietyille alueille talvella.

    Vanha kemeratuki raivaukseen oli paljon parempi, ainakin syrjäisemmillä ja pintakaruilla mailla. Ainakin itse en ole tarvinnut kuin yhden raivauksen ja senkin hyvin kevyesti. Tankki pari hehtaarilla. Joissakin rehevissä kohteissa reikäperkaus riittää aluksi ja raivaus sitten tarpeen mukaan.

    Vaikka liian suuri hirvikanta onkin syyllinen hirvituhoihin enimmäkseen, on meissä metsän kasvattajissakin omaa syytä. Ainakin itse on tullut virheitä tehtyä.

    PS. Kuusen alikasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta.

    Timppa 12.4.2022, 10:48

    Vanha kemeratuki raivaukseen oli paljon parempi, ainakin syrjäisemmillä ja pintakaruilla mailla. Ainakin itse en ole tarvinnut kuin yhden raivauksen ja senkin hyvin kevyesti. Tankki pari hehtaarilla. Joissakin rehevissä kohteissa reikäperkaus riittää aluksi ja raivaus sitten tarpeen mukaan.

    Meikäläisen kokemukset ovat aivan päinvastaiset.  Varhaisperkaus on helppo ja joskus jopa yksinään riitäväkin.  Saa kuusentaimikon ihan kuin pomppaamaan kasvuun.  Reikäperkausta kokeilin joskus.  Parin vuoden kuluttua piti tulla perkaamaan uudelleen.  Ei hyvä systeemi.  Ensimmäisellä kertaa saatu säästö hupeni moninkertaisesti jatkossa.

    Hirvien vaikutus vaihtelee tosi paljon.  Meillä on paljon sekä puhtaita mäntytaimikoita että mäntyä kuusten seassa.  Taimikot on pidetty vapaina  lehtipuusta.  Eikä niissä ole ollutkaan merkittäviä hirvivashinkoja hyvästä hirvikannasta huolimatta.  Esimerkiksi talveella 2019 hirviä ei ollut mäntytaimikoissa lainkaan.  Hakivat ruokansa varttuneista metsistä joistakin risuista.

Esillä 10 vastausta, 4,431 - 4,440 (kaikkiaan 14,987)
1 2 3 … 443 444 445 … 1 497 1 498 1 499