› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,781 - 5,790 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 578 579 580 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Husq165R 16.8.2022, 08:26

    Jos kehitysluokkajakautuma on saatu optimaaliseksi, silloin metsässä tehdään melko tasaiseen tahtiin hoitotyöt, harvennushakkuut ja päätehakkuut.

    Edelliset eivät millään tavalla liity keskenään toisiinsa, saati sitten tukkiprosenttiin. Taimikoita jätetään Suomessa valtavasti hoitamatta riippumatta kehitysluokkajakautumasta. Ja toisaalla taimikoita hoidetaan riippumatta kehitysluokkajakaumasta. Samoin jotkut hoitavat (tai ovat hoitamatta) harvennukset täysin riippumatta kehitysluokkajakautumasta.

    Tasainen kassavirta mahdollistaa päätehakkuukohteiden kasvattamisen riittävän järeiksi.

    Edelliset eivät millään tavalla liity keskenään toisiinsa, saati sitten tukkiprosenttiin.

    Ei siitä näköjään paljoa jäljelle jää kun viestien suureen määrään tähtäävä kirjoittaja alkaa selittelemään päivänselvää asiaa päinvastaiseksi kuin mitä se on. Ei paljoa faktojen perään katsota ja logiikka heitetään ongelmajätteeseen jo alkumetreillä. Merkillisen vähän kritiikkiä/perustelujen kyselyjä noille nollakirjoittajille suuntautuu tällä palstalla. Vai onko sitten tilanteeseen totuttu ja perustelujen kyseleminen todettu hyödyttömäksi.

    Puuki 16.8.2022, 08:34

    Kehitysluokkajakaumalla on aika paljon merkitystä tilan hakkuumahdollisuuksiin ja metsätalouden jatkuvuuteen.  Provo varmaan oli edellisen kirjoittajan purkaus, kun itse tekee sitä mistä viestissään  toista syyttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.8.2022, 08:52

    Ei täällä varmaan kellään muulla ole yhtä suuria päätehakkuutilavuuksia tai tukkiprosentteja kuin Visakallolla. Tasainen kehitysluokkajakauma tulee ehkä luonnostaan ilman varsinaista siihen pyrkimistä isojen pinta-alojen omistajille seurauksena suunnitelmallisesta metsätaloudesta. Sitten on tietenkin poikkeuksia kuten verojärjestelmän siirtymäkautta hyödyntäneet joilla on nyt pääosin nuorta metsää.

    aegolius aegolius 16.8.2022, 09:07

    >Minä en aegolius oikein tiedä mihin nyt pitäisi vastata 

    Tähän odotan RR:n mielipidettä:

    >Ensin ostetaan palsta, jossa on paljon metsään ”unohtunutta” järeää puuta. Hakataan ne pois ja harvennetaan mahdollisesti loppuja. Ihan järkevää. Poistettavien runkojen keskitilavuus on 900 litraa, mikä kertoo kohteen poikkeuksellisuudesta. Mitä tällä on tekemistä jatkuvan kasvatuksen menetelmän kanssa?

    Husq165R 16.8.2022, 09:07

    Siinähän sitä tulikin (Puuki, AJ) perustelut kehitysluokkajakauman vaikutuksesta tukkiprosenttiin. Olette te kyllä mainioita noissa pyörittelyissänne.

    Esim.

    Tilalla A on 50 ha päätehakkuukypsää metsää.

    Tilalla B on 50 ha hakkuaaukkoa ja seassa vaikkapa vähän varhaisperkausikäistä taimikkoa ja sen sellaista.

    Molempien metsätilojen kehitysluokkajakautuma on ”vääristynyt”. Tukkiprosentit vaihtelevat merkittävästi verrattuna toisiinsa. Ja tukkiprosentin yhteys tilan sisäisiin kehitysluokkajakaumiin onkin ilmeinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.8.2022, 09:25

    aegolius: Mitä tällä on tekemistä jatkuvan kasvatuksen menetelmän kanssa?

    Tästä hakkuusta jatketaan peitteisenä eikä avohakata. Sen verran ainakin.

     

    aegolius aegolius 16.8.2022, 09:41

    AJ, ei kai sillä mitään tekemistä ole jk:n kanssa, koska ei kai tuota kukaan avohakkaisi, mutta silti tuo esitetään jk-hakkuun esimerkkinä ja saadaan luvut upeiksi, kun kohde on tuontyyppiseen ideaali. Se on siis esimerkki tietoisesta harhaanjohtamisesta.

    suorittava porras suorittava porras 16.8.2022, 09:45

    Kuinkas Konnevedellä kävikään? Nyt on pakko avohakata pilalle harvennettu ja tuulituhojen kohteeksi joutunut normaalisti avohakkuukypsä ja järeä metsä.

    RR moittii alituiseen jaksottaista kasvatusta käyttäviä metsänomistajia vain määrän optimoinnista. On kuitenkin vissi ero , jos 60-65 vuoteen saa puuta kasvamaan 600-700 mottia hehtaarilla pienin panostuksin verrattuna jatkuvan kasvatuksen tuotoksiin 300-400 mottia hehtaarilta. Useamman harvennuksen jälkeen on kuitenkin tehtävä avohakkuu pahasti taantuneeseen metsään ja aloitettava alusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.8.2022, 09:59

    Itse luultavasti avohakkaisin, jos järeimmät puut olisivat jo kuution luokkaa, tai laittaisin alueen suojeluun. Komppaan suorittavaa porrasta. Jatkuvan kasvatuksen mahdollista jatkuvuutta ei voida tietää etukäteen. Se sopii siis riskejä ottavalle korkeaa suhteellista tuottoa hakevalle metsänomistajalle, joka ei revi pelihousujaan sitten kun vastoinkäymisiä tulee. Jos sen sijaan ajattelee ns. edistyvää metsätaloutta ja sitä että metsätila jätetään seuraaville sukupolville hyvässä kunnossa, niin sitten pitää valita jaksollinen malli tai ainakin pitää olla valmis muuttamaan suuntaa joustavasti.

    aegolius aegolius 16.8.2022, 10:08

    >Itse luultavasti avohakkaisin, jos järeimmät puut olisivat jo kuution luokkaa 

    Niinkö? Vaikka noita järkäleitä olisi vain 50 kpl hehtaarilla ja muuten metsä olisi kuin normaali 3-luokan varttunut kasvatusmetsä? Siltä se blogin kuvailun perusteella vaikutti. Ohjeena oli siis vanhojen järkäleiden poisto ja lähes normaali harvennus, joka toivottiin toteutettavan yläharvennustyylisenä.

    Itse ymmärrän Konneveden tapauksen selkeämmin tasaikäisenä ja -kokoisena metsänä, jota lähdettiin ”väkisin” viemään jk:n suuntaan. Pystyyn siis jäi liian isoja puita liian vaatimattomalla juuristolla. Lähtötilanne oli liian tasarakenteinen voimakkaalle yläharvennukselle.

Esillä 10 vastausta, 5,781 - 5,790 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 578 579 580 … 1 439 1 440 1 441