Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,403 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 tuntia, 5 minuuttia sitten Ammatti Raivooja toimesta.

Esillä 10 vastausta, 5,861 - 5,870 (kaikkiaan 14,403)

1 2 3 … 586 587 588 … 1 439 1 440 1 441

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 17.8.2022, 18:45

Reva-Leena se taas tarinoi omia mielikuviaan meikäläisen metsänhoidosta. Vastaapas nyt Leena kerrankin sinulle tehtyihin kysymyksiin. Ne eivät ole vaikeita:

1. Olenko kertonut olevani suurmetsänomistaja?

2. Olenko kertonut puunkasvatuksen sijasta keskittyväni pipertämiseen?

3. Olenko sekoittanut jk:n jaksollisen kasvatuksen kehitysluokkajakautuman?

Kymmeniä tuhansia hehtaareja omistava on suurmetsänomistaja, satoja hehtaareja omistava ei ole.

Metsä on minulle vain työpaikka, joten en ota siellä yhtään ylimääräistä askelta.

Suunnitelmallinen, kehitysluokkajakautumaan perustuva metsänhoito on tuottanut minulle hyvin, ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen.

Petkeles 17.8.2022, 19:09

”Metsä on minulle vain työpaikka”

Tämä on kyllä tullut kiitettävällä tavalla ilmi.

Visakallo 17.8.2022, 19:11

Niin Petkeles, tuskin sinäkään otat työpaikallasi ylimääräisiä askeleita?

Metät kunnossa! 17.8.2022, 20:43

Noh, Visa. Sivukommentti. Kyllä mielestäni 50 ha voi jo kutsua metsänomistajaksi ja nolla perään niin puhutaan jo suurmetsänomistajasta (toki joku taho joskus on määrittänyt tämän 1000 ha tasoon). Kymmeniä tuhansia hehtaareita ei ole yksityisomistuksessa. Suuremmilla kokonaisuuksilla on useampi omistaja.

Rane 17.8.2022, 21:04

Metsälehden toimittajille vinkkinä että tuosta Konneveden jatkuvan kasvatuksen kokeilusta voisi tehdä ihan perusteellisen jutun.Kuinka suuri osa 80 hehtaarista onnistui/epäonnistui.Jatkuuko kokeilu.Taloudellinen tulos/kannattiko?Tietysti sillä edellytyksellä että ovatko omistajat halukkaita kertomaan.

Tuuli riepoi arvoleimikon – Metsälehti (metsalehti.fi)

Jovain 17.8.2022, 21:18

Suorittava porras: ”Pitäisi verrata keskenään kymmeniä vuosia jk:lla kasvatettuun puustoon saman verran jaksottaisesti kasvatettuun verrattuna”. ”Tällä hetkellä hommassa on pahasti ryöstöviljelyn makua…” Ja viittaa systemaattiseen virheeseen. Näin on, tuskin on oikea tapa perustaa jk- metsää ”jaksottaisesti aikaansaatuun päätehakkuukypsään metsään”. Ainakaan lakirajoille harsittuna ja uudistumisen edellytyksiä vaille olevaan metsään. Hallittu jk metsänhoito on aivan muuta ja eihän niitä hoidettuja jk metsiä, ainakaan kauemmin jk:n piirissä kasvaneita metsiä ole.

Veikkaan että faktatieto on tutkimuksessa ja jk metsänhoidon kokemustieto jää pakostakin sulkuaikaa edeltävälle ajalle. Ajalle jolloin peitteistä metsänhoitoa vielä käytettiin. Uusi metsälaki (2014) tuskin vielä vastauksia antaa.

aegolius 17.8.2022, 21:18

>Sikisi minun on vaikea ymmärtää tätä panikoimista jk:sta.

Ei mahdu yhden käden sormiin enää RR:n väärinymmärtämiset. En ole havainnut minkäänlaista paniikkia.

Varmasti olet huomannut, että vastustan katteettomia lupauksia ja harhaanjohtamista. Missä se paniikki on? En pelkää edes avohakkuun kieltoa. Se vaikuttaisi itsellä vain hieman toimiini, mutta aukeaa tulisi siitä huolimatta. Mihinkään valvontaan Suomessa ei enää lähdetä. Sitä en usko.

Rane 17.8.2022, 22:27

”Veikkaan että faktatieto on tutkimuksessa ja jk metsänhoidon kokemustieto jää pakostakin sulkuaikaa edeltävälle ajalle. ”

Siksi tämä Konneveden jatkuva kasvatus olisi yleisestikin mielenkiintoinen koska sen hakkuut suunnitteli Arvo Kettunen,jatkuvan kasvatuksen guru,jolla on ilmeisesti pisin kokemus menetelmästä Suomessa.(Tietysti Perkoa lukuunottamatta)

Jovain 18.8.2022, 09:50

Arvo Kettunen on yksi harvoja jk metsän ansioituneita guruja. Voiko kuitenkaan yhden epäonnistuneen metsän perusteella tehdä johtopäätöksiä. Rouva fortuna voi puuttua peliin. Jostain syystä tässä Konneveden tapauksessa kävi näin?

Suorittavan portaan esimerkki on kyllä varoittava esimerkki. Hän viittaa systeemivirheeseen. Olihan Konneveden metsän poistuma 175 m3/ha, se on paljon ja kohdistui vielä valtapuustoon. Jäävä puusto oli alempiarvoista puustoa (100 ?) ja se on vähän. Yleensä liian voimakas harvennus kerralla muodostuu kohtalokkaaksi ja kun se kohdistui vielä jaksottaisen kasvatusmuodon umpimetsään ja valtapuustoon. Yleensä harsinta (poimintahakkuu) on huomattavasti maltillisempaa ja kasvamaan (lihomaan) jätetään myös valtapuustoa. Jäävä puusto 200 mottia olisi jo lähempänä optimia. Onnistumisen kannalta eduksi muodostuu, jos metsä olisi jk kasvatuksen piiriin kuuluva tai sen piirissä jo pitempään ollut metsä.

Puuki 18.8.2022, 10:03

Metsäniityt on tarpeellisia monimuotoisuuden lisääjiä joten siltä osin jk ajaa paikkaansa sopivissa kohteissa lisäämässä ötököiden elinalueita. Varsinkin kuivien kankaiden niittyjä on vähän . Siinä jk:n harrastaminen onkin erinomainen keino, kun kuuset ei kuitenkaan selviä kunnolla harvassa kasvatusasennossa. Metsätalouden puolella avohakkuut ajaa samaa asiaa mutta paremmin myös taloudellinen puoli huomioon otettuna. Paras %:aalinen tuotto tulisi tosin, jos kasvatettasiin esim. 1 kpl 100 l puu /ha tukkipuuksi ; n. 20 % tuotto, ja huom. ilman istutus-ja th-kuluja 15 vuodessa.