› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 14,832)
1 2 3 … 58 59 60 … 1 482 1 483 1 484

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.4.2021, 03:59

    Timpan 4.4 . 10:45    Siksi niistä aukkojen puista maksetaan niin hyvin,

    Harmi kun siellä aukossa ei oo puita ihan kohta sitten joskus jota et ehdi näkemään.   40:ssä vuodessa olet tuhonnut metsästä 60 % aukoiksi.

    Puolestani ei tarvitse voivotelle  sitä nieleskelyä löytynee lähempää.

    Visakallo Visakallo 9.4.2021, 06:48

    Perko: ”40:ssä vuodessa olet tuhonnut metsästä 60 % aukoiksi.”

    Voisiko Perko kertoa, miten tuo käytännössä onnistuu?  Ainakin eteläisessä ja keskisessä Suomessa 40 vuotiaat metsät on harvennettu kaksi kertaa, ja ovat jo uudestaan loppukasvatusasennossa. Koivikot kasvavat jo uutta puusukupolvea.

    Tiedän mistä kirjoitan, sillä olen nyt itsekin ryskännyt yli 40 vuotta aukkoja tehden, ja metsissä on nyt puuta enemmän hehtaarilla kuin aloittaessa.

    Gla Gla 9.4.2021, 07:08

    DerHorst: ”Mutta kun jatkuvaa kasvatusta ei ole edes yritetty opetella, niin siinä voi olla osaamistakaan. Kokeilemalla olisi saatu selville, missä tilanteissa se voisi toimia. Tai sitten todeta todistetusti, että ei missään. Nythän tämä keskustelu on ihan jankkaamista: ei toimi kun ei toiminut harsintakaudellakaan 150 vuotta sitten. Uskonnonomaista horinaa vailla faktapohjaista tietoa. Tästä kiitos siis Metsäntutkimuslaitokselle.”

    Kyllä 1800-luvun lopussa kirjoitetussa Hannikaisen kirjassa Metsänhoito-oppi käsitellään muitakin harsintohakkaustapoja kuin hirsien harsinto. Ei nykyinen jatkuva kasvatus mikään uusi keksintö ole.

    Jovain Jovain 9.4.2021, 07:38

    Jatkuva kasvatus ei ole mikään uusi keksintö, vaan sen vastustamista on pidettävä uutena keksintönä. Onhan se toisaalta oikeutettua, vastustetaan määrämittaharsintaa, joka aikoinaan kiellettiin harsintajulkilaisumassa. Mutta eihän jatkuvaa kasvatusta ole kielletty. Se kiellettiin ns. ”Metsäsodassa”, jossa johtava metsäprofessori ja hänen tutkimuksensa hyllytettiin. Onnetonta aikaa Suomen metsänhoidon ja tutkimuksen historiassa.

    Puuki 9.4.2021, 07:53

    Ei jatkuvan kasvatuksen harrastamista juuri vastusteta. Sehän on hyvä lisä m-käpistelyarsenaaliin.  Mutta virheellisiä luuloja siitä voi perustellusti vastustaa.   Jos ja kun avohakkuukieltoa ollaan vaatimassa ja vaihtoehdoksi tarjotaan jk:sta.  Samoin esim. jk:n käyttäminen liian karuilla kasvupaikoilla kuusen uudistamiseksi on huono tapa metsän kasvatuksen kannattavuuden ja selviytymisen kannaltakin.

    Gla Gla 9.4.2021, 08:00

    Ongelma nimenomaan on jk-porukoiden halu puuttua muiden metsänhoitoon. Toimiipa meillä jopa yhdistys, joka antaa apua henkilöille, jotka haluavat estää metsänomistajaa hakkaamista metsiään.

    Kuusen kasvatus karuilla paikoilla sen sijaan ei ole jk-porukan keksintö. Samaa pöljyyttä tekee jaksolliset kasvattajatkin. Syy on tiedossa, mutta ympäristöväkeä se ei huoleta.

    mehtäukko 9.4.2021, 08:45

    Kyllä Jovaininkin olisi syytä lukea läksyt uudestaan, eikä venytellä vääriä johtopäätöksiä.”Vastustamista on pidettävä uutena keksintönä” on aika ajattelematon aivopieru,- etten sanoisi vahingonlaukaus märällä ruudilla.

    Onhan tutkitusti suuri harha jo talouden,  ilmaston ja logistiikan yhtälöissä isossa mittakaavassa tuo jk:n kanssa tussarointi.

    Jovain Jovain 9.4.2021, 09:34

    En vastusta avohakkuuta ja hoidan metsiä mielipiteistänne riippumatta, en myöskään vastusta toisten metsänhoitoa. Omassa hoidossa on mukana jatkuva kasvatus, niin kuin on kerrottu ja tulee olemaan myös jatkossa. Ei ole olemassa perusteltua syytä siitä luopua.

    Hyvänä indikaattorina toimii karhu, joka herää kolostaan aina kun siihen on aihetta. Tuskin ovat perusteltuja, sillä metsäsektorilla on muitakin totuuksia kuin klusterin tapa toimia.

    En pidä pahana jk hakkuusta esim. koivutukki +60 € tai vientityvi +150 €. Kun vaihtoehtona esim. kolmelta suurelta on -50 €. Kalliimpi korjuun kustannus ja taimiston tuhoutuminen korjuussa.

    mehtäukko 9.4.2021, 11:26

    Taimiston tuhoutuminen korjuussako on klusterin keksintö ja vika ja jk- keksintö muutenkin?!

    Jokaisella on valta omissa tureikoissaan kiskoa Homelite käyntiin, karsia runkonsa pötköllään ja pelastaa ”taimistot”.

    ”Lajittelulinjastot” huutavat puuta. 🙂

    Perko 9.4.2021, 11:27

    Visa ei vois parempaa syöttiä antaa, osui lapaan. On omakohtainen kokemus juuri tuosta. Nyt kun järki on kehittynyt niin näkee miten kaikkien neuvonnan tölmäpäisten ohjeista on tullut takkiin. Metsissä on sitä helvetillisen järeää puuta ja olis olut mahdollista kuin heikoinlenkki pelissä ansaita jo enemmän. Kenen syyksi ja kuka lähtee ulos he ovat jo mullanalla ja rollaattorin kuskina.

    Laitan tähän Annelin kysymykseen  valmiit vertailuluvut. Jokainen voi tykönään pohtia mistä ne tulee.
    Monikerrosmetsän tuottoa verraten aukkohakkuuseen. Erot ovat ilman korkokomponenttia ja taimi- työkuluja:

    lusto mm/v            monikerros kerroin       aloitusaukko+ 60-40v kerroin

    4                                 1,32                                   1,062

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 14,832)
1 2 3 … 58 59 60 … 1 482 1 483 1 484