Visa ei vois parempaa syöttiä antaa, osui lapaan. On omakohtainen kokemus juuri tuosta. Nyt kun järki on kehittynyt niin näkee miten kaikkien neuvonnan tölmäpäisten ohjeista on tullut takkiin. Metsissä on sitä helvetillisen järeää puuta ja olis olut mahdollista kuin heikoinlenkki pelissä ansaita jo enemmän. Kenen syyksi ja kuka lähtee ulos he ovat jo mullanalla ja rollaattorin kuskina.

Laitan tähän Annelin kysymykseen  valmiit vertailuluvut. Jokainen voi tykönään pohtia mistä ne tulee.
Monikerrosmetsän tuottoa verraten aukkohakkuuseen. Erot ovat ilman korkokomponenttia ja taimi- työkuluja:

lusto mm/v            monikerros kerroin       aloitusaukko+ 60-40v kerroin

4                                 1,32                                   1,062

Perko esittää  pätkää taulukosta, niin kuin ne lukemat olisi jotain salatiedettä jota ei kaikille kerrota.  Eihän tuo mihinkään johda.  Jos luston kasvun oletetaan olevan esim. 4 mm, niin s e ei ole sitä heti harsinnan jälkeen, kun tulee viivettä harvan asennon takia. Esim. kuusen luston kasvu toki nopeutuu harvassa asennossa (joskus jopa 2 -kertaistuu) mutta ei heti . Varsinkaan alikasvoksen kasvu ei elvy heti; joskus ei ollenkaan.

Suurin tekijä kannattavuuden osalta jk metsässä on uudistumisen onnistuminen, taimien  kasvu&selviytyminen (+tilajärjestys), kasvureaktion hidastuminen ja sen aiheuttama kasvutappio kasvupotentiaalista.    Sitten laskelmissa lopputuloksen kannalta aloitustilanne : yleensä pienempi yksikköhinta ja pienempi hakkuukertymä/ha  , käytettävä korkokanta, jäävä puusto ja sen  rakenne, kasvupaikka ,  jne .   Norm. korkokannat vaihtelee 3-5 % :n välillä. Sitä isompia hyvin isoja korkokantoja ei kannata  käyttää koska ne ei ole käytännössä realistisia metsän tuotossa Suomen olosuhteissa.

Tuo 40 v. alikasvos ei ole se kuusi, joka jatkuvaan kasvatukseen kelpaa. Alikasvoskuusesta käytetty nimike sen jo kertoo, alikasvos.

Mehtäukolla on huoli metsänhoidon kukkasista hoitamattomista tureikoista. Aihe on aiheellinen ja ei sen tarjoilemisessa mitään sitä vastaan ole, nehän eivät klusterille kelpaa. Mutta olisi kohtuullista tarjoilla niitä siihen suuntaan, jotka niitä tureikkoja aiheuttavat. Aika huonosti sopivat jatkuvaan kasvatukseen.

Vertailua voitte kokeilla  kertoimilla.  Useimmillahan on tieto aukosta. Aukosta vain tulo / ha, niin jakaa sen ensin aukon  kertoimella. seuraavaksi kertoo sen  monikerros kertoimella.  (esim  3mm)   5k € : 1.043 => 4,793   x 1.24 = 5,944 k€ .      Eihän se kummoinen ole mutta kun kerätään marjatkin maasta!   Kasvu jos ei jatku muualla niin  sitten se näkyy vyötäröllä, A. J. heh heh! oma havainto.

Siitä vaan vertailemaan kasvuja!

Mihin Perkon laskelma perustuu? Siis missä tutkittuun tietoon vai arvioon, mutuun vai mihin  ?  Vastaavan tyylisen taulukon arvokasvun ja runkoluvun yhteydestä olen nähnyt joskus mutta siitä puuttui lähteet mistä tulos oli saatu.     Esim. Mottiohjelman luvut perustuu pitkäaikaisiin VMI:en tuloksiin mittauksista koealoilta joita on eri kasvupaikoilta paljon. (joita tuloksia on sitten päivitetty vastaamaan nykytilannetta).      Itse kun tein vertailuja exelillä, sain kasvuluvut taulukoista soveltamalla ( ne lukemat täsmäsi yksyhteen myöhemmin tehdyn Motti-vertailun kanssa ). Jk:n  hakkuupoistumat ym. erot sain mm. Pukkalan esityksistä ja aiemmista tutkimuksista vuosikasvut ja korjuukulujen erot.

Jos on esim. sulkeutunut kuusikko, ei siellä yleensä monikerroksellisuutta esiinny siinä määrin että alikasvos sopisi edelleen kasvatettavaksi aukkohakkuun jälkeen.  Ne monikerroslatvuskerrokset pitää olla jo valmiina ja aikaisemmin hyvin hoidetussa metsässä, että kelpaavat myös edelleen kasvatettaviksi.