› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,311 - 6,320 (kaikkiaan 14,478)
1 2 3 … 631 632 633 … 1 446 1 447 1 448

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 13.10.2022, 10:29

    Jos tuollaisen karjanlaitumen kulottaisi, olisi mielenkiintoista seurata alkaako metsittyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.10.2022, 11:18

    Hyvää tietoa Päättäjien Metsäakatemiassa. Tämä tuli varmasti tarpeeseen.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/millaisille-paikoille-jatkuva-kasvatus-soveltuu/#e62a0287

    Timppa 14.10.2022, 11:58

    Minusta oli erittäin huono ja puutteellinen juttu.  Puuttui käsitys kasvusta ja hakkuutulosta erilasisilla metsänkäsittelytavoilla.

    Jutusta saa helposti käsityksen, että jatkuva kasvatus on taloudellinen, kunhan se vaan soveltuu.  Ja tähän ei ole yleensä totta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2022, 12:54

    Olli Tahvonen on ymmärtääkseni sitä mieltä (linkki), että vaikka lisätutkimuksia tarvitaan monestakin seikasta, niin olisi mahdollista ylläpitää toistuvin harvennuksin käsitelty tuoreen kankaan sekametsä, jossa päätehakkuuta ei tehdä. Ja ihan kannattavasti.

    https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/04/luontopaneelin-julkaisuja-1c-2022-metsien-hoito-jatkuvapeitteisena-katsaus-taloudelliseen-tutkimukseen.pdf

    Puuki 14.10.2022, 13:57

    Paljaan maan arvoja vertaamalla eri kasvatusmalleja voi saada käsityksen, että peitteinen kasvatustapa olisi lähes aina paras vaihtoehto.   Mutta niin ei tod. ole , kun lasketaan todellisten tilanteiden (todellisen leimikosta saatavan kantorahatulon ja ”olemassa olevan” korkotason mukaan)  mukaisesti eikä vain teoriassa.

    Hyvää LP:n julkaisussa (Tahvosen ja Pukkalan) on epävarmuustekijöiden myöntäminen .   Kun ei ole edelleenkään kasvumalleja kuten tasaikäisen metsän kasvusta (Suomessa) ja puiden kasvatuksesta eri kasvupaikoilla, ei ole mahdollista muuta kuin tehdä erilaisia arvioita oletusten mukaan.        5 €:n ero kantohinnassa/motti on todellisuutta esim. erään toisiaan vastaavien jk:n  ja yläharvennetun leimikkojen  tapauksissa , ja se on helposti mittavaissa olevaa eroa metsätalouden kannattavuuden arvioinnissa.

    suorittava porras suorittava porras 14.10.2022, 13:57

    Yksi asia jää jatkuvasti vähemmälle huomiolle. Jaksollisen kuusikon käsittely toteutetaan uusimpien oppien mukaan kerran 30 vuodessa. (Yksi harvennus päätehakkuu/ muokkaus samana vuonna). Jatkuvaa pitäisi pöyhiä 15 vuoden välein. Kasvussa jk metsä ei pärjää jaksollisen vastaavalle ja parjattuja korjuuvaurioita syntyy väistämättä jokaisen hakkuun yhteydessä. Jaksollisessa korjuuvaurioiden riski on häviävän pieni ,kun työ harvennus tehdään kerran kiertoajan kuluessa ja sellaiseen puustoon ,josta kertyy runsaasti hakkuutähteitä parantamaan kantavuutta. Päätehakkuissa puustovaurioita ei synny.

    Ajallaan ja riittävällä voimakkuudella toteutettulla taimikonhoidolla voidaan viivästyttää harvennisajankohtaa niin ,että on mahdollista selvitä yhdellä harvennuksella. Luonto kiittää.

    Timppa 14.10.2022, 15:17

    Täysin mahdotonta on pitää yllä tuoreen kankaan sekametsää jatkuvalla kasvatuksella.  Olen tämän nähnyt Luken koealalla Lapinjärvellä ja saman kuullut siellä omin korvin Sauli Valkoselta.  Kaiketi hän ymmärtää jotain asiasta. SV kertoi ja näytti, että kaikki taimet olivat kuusta.

    Lapinjärvellä pohja oli hyvin kostea, minkä vuoksi kuusentaimia melko runsaasti.  Toisin on meidän kuivemmilla pohjilla Keski-Suomessa.  Taimia olisi todella vähän kuten lähettämistäni luvista näkyy.

    Jos tuollaiseen metsään sattuu syntymään koivun tai männyn taimi, niin se pykii saavuttamaan latvuskerroksen mahdollisimman nopeasti.  Sitten se joko kuolee lopulta vedenpuutteeseen tai lumen taittamana.  Tämän pitäisi olla selvää jopa professoreille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2022, 15:45

    Suomi on iso maa… ehkä se mikä ei toimi Lapinjärvellä, voi toimia hetken aikaa jossain muualla, esimerkiksi ojitetuissa korvissa. Itsekin suhtaudun skeptisesti ajatukseen, että jatkuvan kasvatuksen hakkuita voitaisiin tehdä pysyvästi jossain metsikössä. Sillä ei ole niin suurta merkitystäkään, kun ihminen ei pysty suunnittelemaan tekemisiään kovin tarkasti 30 vuoden päähän – jos nyt joten kuten edes 3 vuoden päähän. Monelle riittää päätöksentekoon jo se että jatkuva kasvatus vaikuttaa järkevältä juuri nyt tässä hetkessä.

    Visakallo Visakallo 14.10.2022, 17:08

    A.Jalkanen: ”Monelle riittää päätöksentekoon jo se että jatkuva kasvatus vaikuttaa järkevältä juuri nyt tässä hetkessä.”

    Näinhän se varmasti on. Jk:n markkinoinnin on hyvin helppoa myydä ajatus ihmisille. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovatkin käytännössä kertahakkuita.

    Timppa 14.10.2022, 17:14

     Monelle riittää päätöksentekoon jo se että jatkuva kasvatus vaikuttaa järkevältä juuri nyt tässä hetkessä.

    Mutta professorit eivät saa johtaa ihmisiä harhaan edes puhumalla toteuttamiskelvottomista ideoista.  Metsä on kuitenkin sellainen, että siinä pitää suunnitella koko kiertoajan pituista prosessia.

    Jos ojitettuihin kuusikkokorpiin yrittää jatkuvaa kasvatusta, niin tuloksena on varsin todennäköisesti kaatuneita kuusia.  Jos niitä kaatuu tarpeeksi, syntyy hieskoivikko.

Esillä 10 vastausta, 6,311 - 6,320 (kaikkiaan 14,478)
1 2 3 … 631 632 633 … 1 446 1 447 1 448