Jatkuva kasvatus käytännössä.

Etelä-Suomen metsämaan metsien keskikasvu on VMI-mittausten perusteella yli 7 m3/ha vuodessa. Tällä perusteella arvelisin että optimaalisessa tila- ja kokojakaumassa voisi tuoreen kankaan sekametsä kasvaa sen 10 kuutiota.

Miten olisi tällainen esimerkkimetsikkö? Tilavuus olisi tiputettu jatkuvan kasvatuksen aloittavassa hakkuussa 300 m3 > 200 m3 hehtaarilla ja runkoja olisi jäljellä esimerkiksi 750. Yhden puun arvo olisi 10000 euroa / 750 = 13 euroa.

Kunkin rungon tilavuus on 200 m3/750 = 0,267 m3. 1 puun halkaisija on 18,5 senttiä rinnankorkeudelta (kts. laskuri) jolloin yhden puun pohjapinta-ala on 0,0267 m2. Puuston keskipituus olisi vähän yli 20 metriä. Käytännössä puusto olisi erirakenteinen, eli siinä olisi joukossa pienempiä ja suurempia puita.

Koko metsikön pohjapinta-ala on 750 x 0,0267 m2 eli 20 m2. Jotta saataisiin kasaan 10 m3 kasvua per vuosi, yhden puun pitää kasvaa vähintään 13 litraa (10000 litraa / 750 runkoa = 13 litraa). Kasvuprosentti olisi siis 13 litraa/yhden puun tilavuus 267 litraa = 5 %.

Kysymys kuuluu, mikä tuon kasvun arvo olisi per puuston arvo 10000 euroa? Se olisi vielä voittopuolisesti kuitupuuta, joten voisi käyttää kuutiometrin arvona Puukin aiempaa lukua 40 euroa/m3? Tällöin kasvun arvo olisi 400 euroa vuodessa. Ei huono?

Tasaisella vauhdilla metsikössä olisi 15 vuoden päästä puusto kasvanut 200 m3:sta 350 m3:een ja hakkuille pääsisi uudestaan.

Menikö pahasti metsään?

https://www.laskurini.fi/matematiikka/ympyran-pinta-ala

Jäi kertomatta, että sekametsässä tukkiprosentti oli 23 ja arvokasvu 7 % (havupuilla 8 %, mutta koivujen osuus tiputtaa)

Kuusikossa tukkiprosentti 59 ja arvokasvu 6 %.

Edellinen laskuharjoitus oli siis yritys hahmottaa sitä millaisia puita ja kuinka paljon pitäisi olla pystyssä, jotta metsikössä olisi saman verran puuta kuin YLE:n Arvometsä-esimerkissä. Jos runkolukujakaumassa olisi vaihtelua, metsikkö kestäisi tuulia kunhan juuristot vahvistuvat 1. hakkuun jälkeen. 15 vuoden päästä voisi hakata paksummat ja sitten taas 15 vuoden päästä (vuonna 30) ne pienemmät. Timpan tapaan en minäkään usko että noin tiukkaan metsään syntyisi taimia, ehkä jokunen kuusi, mutta ei niin paljoa että niistä uutta metsää saisi. Jatkuvuus siis päättyy ja vuonna 30 tehdään avohakkuu.

Häiritsee aika tavalla arvokasvun painottaminen kuidusta tukkiin. Saadaan joka tapauksessa hoitotavasta riippumatta, tuskin ratkaisee vielä mitään. Painotetaan ainakin täällä lakelmissa jatkuvan kasvatuksen lähtöarvoksi kuitumetsää. Voi jäädä toistot vähiin, siihen kahteen kertaan ja 30-vuoteen. Jatkuvan kasvatuksen tuotto perustuu puustopääomille ja eri-ikäismetsiin, joissa huomio on tukkimetsissä, tukkimetsien lihottamisessa ja pitempään jatkuvissa toistoissa. Siellä ei välttämättä tule sitä katkeamista, joka ”kuitumetsän” (alikasvos) liiallisessa suosimisessa voi olla seurauksena?

Mielenkiintoista olisi tietää, että onko tuollainen hujoppimetsä ylipäätään olemassa ja mikä on sen ikä.  Voisin veikata, että 80 vuotta.

Puun malli on tiheässä hitaasti kasvaneelle tyypillinen.  Tietysti latvus on supistunut, mistä taas seuraa, että kasvu on hidasta, joten häviää reippaasti oikeassa kasvatustiheydessä kasvatetuille.