Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,511 - 6,520 (kaikkiaan 14,356)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Yle radiossa silava ry:n puh.johtajan haastattelu.  Eikun Silva se taisi olla.

    ”Avohakkuun jälkeen istutetaan tai kylvetään,kasvatetaan heinää, raivataan … Kulut 2000 /ha , tulot 10 cm paksuutta 20 vuodessa kasvaneista puista 1 €/kpl. ”

    Kellä on kellä ei kulut tuota luokkaa.  10 cm paksuiksi ehtivät nykykuusetkin n. 15 vuodessa.    Jatkuvasti unohtuu tuottovertailuissa (noilta jk-firmojen taholta) lähtötilanteen erot.   En ole vastaan peitteisenä kasvatusta mutta pitäisi markkinoida oikeilla argumenteilla eikä väkisin väännetyillä.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Silvallahan on siellä sivustolla tuottolaskuri jolla voi kokeilla metsän kasvatusta. Ja laskentaperusteet on kerrottu erillisessä tekstissä. Siitä on annettava tunnustus Silvalle, että eivät pidä lähtöoletuksia aivan täysin pimennossa, kuten jotkut muut alalla markkinointia harrastavat.

    Puuki

    Tosiaankin on tuottolaskuri.    Sain oman palstan NNA:n liki 20 % paremmaksi tasaikäisen vaihtoehdolla.  Ei siis valehdellut laskuri.     Arvioidut ravinnepäästöt oli sitten suuremmat siinä, joka voi pitää paikkaansa ainakin suuruusluokaltaan.

    Mutta tarkoitin ”oikeilla argumenteilla” esim. päätehakkuuleimikon todellisia tuloja – menoja lähtötilanteessa eikä teoriassa.    Ja yksi puuttuva elementti on myös jalostuksen ja maanmuokkauksen tuoma kasvuetu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvuetu on hyvä esimerkki siitä mitä alkuoletuksia pitää olla mukana. Siitä sitten voidaan kiistellä vaikka maailman tappiin, pitääkö päätehakkuuleimikon parempi tulo vuonna 0 ottaa huomioon ja miten. Siitähän Arvometsä/YLE-keississä kiisteltiin ja ratkaisua ei ehkä syntynyt.

    Reima Ranta voisi ottaa kantaa tähän, osaako NNA kertoa? Veikkaan että päätehakkuutulo siirtyisi pankkiin, ja NNA-laskelmassa huomioitaisiin vain uudistamiskulut vs. metsään jätettävä puustopääoma ja näiden tuottoja verrattaisiin.

    Puuki

    Siinä pelkkä NNA meneekin harhaan, jos/kun ei oletukseen oteta kantorahan tuloeroja korjuutilanteessa.   Se on selvää rahaa myyjälle, kun motilta saa tyypillisesti esim. 5 € enemmän kantorahaa.  Sen jälkeen aletaan verrata muita tulo-ja menoeroja; mm. pystypuuston arvo/arvokasvu odotusarvona jatkossa, uudistuskulut, th -kulut jne.

    Panu Panu

    Kokeilin myös Silvan laskuria yhdellä tilallani ja tulos oli, että jaksollinen kasvatus on taloudellisesti kannattavampaa. Pisteet tämän tunnustamisesta Silvalle. Jatkuvaa kasvatusta toki yritetään perustella sitten muilla syillä, esim. käyrällä jossa jatkuvan kasvatuksen metsässä hiilivarasto kasvaa koko ajan eikä ikinä putoa yhtään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tulee se korkeampi kantohinta huomioitua seuraavan kiertoajan tuloissa, mutta päätöksentekoon saattaa monella vaikuttaa myös heti saatu parempi päätehakkuutulopotti ja sen mahdolliset sijoitustulot.

    Panu Panu

    Silvan perusteluita:

    ”Jaksollisessa metsänkäsittelyssä uudistushakkuu tehdään useimmiten avohakkuuna, joka sekoittaa koko metsäekosysteemin. Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on luonnon monimuotoisuuden kannalta vähemmän haitallinen. Jatkuvan kasvatuksen metsä säilyy peitteisenä ja näin tarjoaa jatkuvasti ruokaa ja suojaa monille metsälajeille.”

    Itse olen kyllä edelleen sitä mieltä, että vaiheet aukko, tiheä pusikko, raivattu taimikko, nuori metsä, vanha metsä sisältävät paljon enemmän monimuotoisuutta kuin jatkuvasti samanlainen metsä. Aukko mahdollistaa myös kulotuksen.

     

    Nimetön

    Kun Jumala loi maan ei nimeäni maininnut. Ehkä hän ajatteli tuo poika pärjää. Mie olen mie. Mun Lean mu.

    Gla Gla

    ”Itse olen kyllä edelleen sitä mieltä, että vaiheet aukko, tiheä pusikko, raivattu taimikko, nuori metsä, vanha metsä sisältävät paljon enemmän monimuotoisuutta kuin jatkuvasti samanlainen metsä. ”

    Riippuu siitä, millaista monimuotoisuutta arvostaa. Osa eliöistä kaipaa pysyvyyttä ja sitä on metsässä, jossa olosuhteet ei kovin rajusti ja nopeasti muutu. Tällaiseenkin voi kehittyä varsin monimuotoinen ekosysteemi. Toisaalta talousmetsä tarjoaa monimuotoisuutta mosaiikin muodossa, mutta osaako luonto sitä arvostaa.

Esillä 10 vastausta, 6,511 - 6,520 (kaikkiaan 14,356)