› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,011 - 7,020 (kaikkiaan 14,405)
1 2 3 … 701 702 703 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 22.1.2023, 12:36

    ”… tai kun meteoriitti jysähtää..”? Kun ei ole mitään todennäköisyyttä, sellaista on turhaa edes kuvitella.

    ”..että kasvussa ja myynnissä ei olisi tasaisuutta..” Ei tietenkään. Katkaisuhoito perustuu kasvun ohjailun hetkeen, jolloin jokin hakkuutoimenpide on kannattavuuden vuoksi tehtävä. Jos mts on hyvin laadittu ja p-aloja sopivasti, sillähän pyritään kestävään tasaiseen sadonkorjuuseen.

    Visakallo Visakallo 22.1.2023, 14:54

    Perko: ”Olis eduksi jos  osaisitte laskea perusasiat,   keskustelu on  muuten turhaa.”

    Ihmeen hyvin sitä on laskutaidottomana kuitenkin tullut ostometsillä metsätilayrittäjänä pärjättyä, enkä tiedä, mistä se voisi johtua.

    Metsuri motokuski 22.1.2023, 15:08

    Ilmeisesti olette huomioineet noissa laskelmisanne että poimintahakkuun puu on ns harvennuspuu johonka sovelletaan harvennustaksaa. Siten kuutiohinta on huomattavasti pienempi kuin myös kertymä. Joten jonkin verran saa taimikonhoitoa tehdäkin että erotus tulee kuitattua.

    Puuki 22.1.2023, 18:21

    Tietysti se otetaan huomioon laskettaessa, että heti alakuun päätehakkuulla on puun kantohinta eri. Siksi jk ei yleensä pärjääkään vertailussa.

    Visakallo Visakallo 22.1.2023, 18:50

    Jostain syystä jk-laskelmissa ja -jutuissa unohtuu jaksollisen 2-3 harvennustakin. Näkisipä vielä joskus julkisuudessa aivan rehellisen jk-laskelman.

    Metsuri motokuski 22.1.2023, 20:02

    No hyvä. Kun tahdotaan tuolle tamppaukselle ja raivauksen tarpeelle laitettavan niin suuri arvo että kannattavuus katoaa siihen paikkaan. Istututukselta ei välty kuitenkaan jos meinaa että jk menestyy jokaisessa maapohjassa. On ne sen verran vähissä jossa luontainen taimettuminen onnistuu.

    Perko 22.1.2023, 20:09

    A. J .  Hakkuiden  erot ovat  siinä, ettei   jk  hävitä niitä parhaassa tuotossa olevia 300- 400 puuta propsipinoon ja sitä pienemmät, myy vain ne jo tuotoksen jo tehneet tukkipuut.  Jäljelle jää täystuottoinen ( +20%)  metsä.  Niistä on kirjallisuudessa kuvia niin kuin on aukoistakin.  Ero kohteilla  seuraavaan  myyntiä odotellen on reilu 50 v.       Ei  se ollut vaikea ymmärtää!

    Puuki 22.1.2023, 20:13

    Perusasioiden laskentaan kuuluu  kulujen mukaan ottaminen todellisten menojen mukaan, myös jk:n menojen.

    NNA-laskentaan kuuluu  että mitä kauempana meno/tulo on sitä pienempi (suhteessa) merkitys sillä on lopputulokseen. Siksi helposti ”unohdetaan ” laskentavuotta lähellä olevat menot ja tuloerot esim. juuri yksikköhintojen erot.   Sama päämäärä oli ainakin ennen laskemalla osaoptimoiden vain alaharvennuksia tasaikäiseen metsään.  Yläharvennus kun tuo isompia tuloja aiemmin ja vaikuttaa lopputulokseen samaan suuntaan kuin raivaus tai täydennysistutus jk:ssa.

    Timppa 22.1.2023, 20:19

    Hakkuiden  erot ovat  siinä, ettei   jk  hävitä niitä parhaassa tuotossa olevia 300- 400 puuta propsipinoon 

    Ainakaan meidän entisissä harsintametsissä ei tuollaisia puumääriä ole esiintynyt.   Kuten olen kirjoittanut, niin sen jälkeen kun n 200 valtapuuta on hakattu jää jäljelle yleensä vain 80/ha.

    Eikä käytännössä lainkaan seuraavia ikäluokkia.

    Puuki 22.1.2023, 20:29

    Tasaikäisten metsien kasvu ja järeytyminen on muuttunut viimm. 30 vuoden aikana paljon.  Siksi(kin) vanhat kasvutaulukot ja niiden käyttö vertailussa luont. uudistuvaan jk-metsään ei oikein toimi yleensä.  Esim. vasta tehtiin ensiharvennusta v. 2004 istutettuun kuusikkoon. Ei mennyt 50 vuotta .

Esillä 10 vastausta, 7,011 - 7,020 (kaikkiaan 14,405)
1 2 3 … 701 702 703 … 1 439 1 440 1 441