› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,251 - 7,260 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 725 726 727 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 2.2.2023, 13:10

    Sikäli se ei ollut periaatteellinen, että ainakin luvun etumerkki pitäisi olla tiedossa.

    Panostusten pohdinta kannattaakin aloittaa jo ennen hakkuupäätöstä. Näin minäkin olen tehnyt, kun olen hoitanut alikasvoskuusikoita. Tavoitteena on, ettei tulevien hakkuiden myötä ajauduta tilanteisiin, jossa kannattavuus on utopiaa kuten pienaukoissa. Niitäkin minulla edellisten omistajien jäljiltä on. Esimerkkinä yhden olen saanut kasvuun kohtuuttomalla työmäärällä, toisessa noin puolet kasvaa istutusmäntyä ja puolet heinää, yhdessä ei ole Tapaninmyrskyn jälkeen taimettumista tapahtunut, enkä sille mitään ole tehnyt. Uudistan sen viereisen kuvion avohakkuun myötä. Yhtään hyvää kokemusta ei ole. Silti metsitän nuo, koska en tällaisia reikiä metsissäni halua katsoa, vaan pidän kuviot ostajia kiinnostavina. Yhtään en enää itse tee. Yhden olen tehnyt.

    En ymmärrä, miksi surkean kasvun toteamisen käännät talouden unohtamiseen ja puuntuotokseen keskittymiseen. Minusta tavoitteena on löytää halvat keinot saada metsät hyvään kasvuun. Ihan tarpeeksi olen harjoitellut niitä menetelmiä, jossa työmäärä on kohtuuton. Kustannukset ovat pysyneet kurissa omalla työllä, mutta mikään ratkaisu se ei ole, koska aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä.

     

    Visakallo Visakallo 2.2.2023, 16:38

    R.Ranta: ”Jos minä olisin näissä olosuhteissa kiinnittänyt metsätaloudessani  päähuomion puuntuotokseen, enkä taloudellisuuteen (toki vähän ehkä ylivarovaisestikin,  pitkä 0-korko) taloudellinen tulos metsätaloudestani olisi ollut murto-osa nykyisestä.”

    Sujuvaa puhetta kuin suoraan oppikirjasta, mutta kertoisitko R.Ranta esimerkein, miten olet tehnyt tämän käytännössä?

    Puuki 4.2.2023, 07:11

    Pitkän nollakoron aikaan kannatti pääsääntöisesti uudistaa ja viljellä metsät uusilla taimilla ellei ihan selviä luont. uudistamiskohteita ole ollut. Kiertoaikojakin kannatti jatkaa jos tukkipuuta oli hyvin tulossa.

    Gla Gla 4.2.2023, 08:00

    Hämmästyttää, jos päivän korko vaikuttaa uudistamiseen. 70 vuotta tuon ratkaisun kanssa pitää elää.

    Puuki 4.2.2023, 08:32

    Etukäteen ei voi tietää. Jälkikäteen kyllä. Siihenhän NNA pääosin perustuu metsäpuolella , että määritetään ensin oletettu korkotaso pitkällä aikavälillä. Jos raha on halpaa ja korot matalalla, niin kannatti viljellä, jos korkotaso on korkea , niin ei niin hyvin.

    Perko 4.2.2023, 08:34

    Aukon reunassa on mahdollista vaihtoehtoja pohtia.  Sijoituksella  muuanne josta jo ensimmäisinä vuosina saa 3%   tuloa niin se  päihittää 40 vuoden  kärvistelyn risukoissa melko varmasti.  Sellainen on matematiikan osaamisen synkkä puoli.   Omistus  vahvistukset väliin ja  valmiista tukista valtiolle holhouksesta veron maksut 30- 99 %, niin on tää ihan syvältä !   Pieni mökki maaseudulla kaupungin rajalla antaa sen saman fiiliksen ilman vaivaa, riskiä ja ressiä.

    Visakallo Visakallo 4.2.2023, 08:41

    Mitähän sellaisella tiedolla tekee, mitä ei voi tietää? Eiköhän metsän kohdalla ole kaikkein tärkeintä, ettei maapohjaa seisoteta tyhjänpanttina eikä metsää kasvateta vajaatuottoisena. Korot ja puunhinnat muuttuvat kiertoajassa monet kerrat, mutta hyväkasvuinen  terve metsä on aina muodissa.

    Miksi muuten jk-vertailulaskelmissa lähes aina jätetään jaksollisen kasvatuksen harvennustulot huomiotta?

    Perko 4.2.2023, 08:57

    Olemattomat tulot, silloin niitä ei   ole ollut.  Toivotonta!    Pääomavero on Paavo Lipposen jäynä  metsänomistajille.  Sieltä 70 vuoden takka lasketut pinta-alaverot  % ^2  muutettuna  tähän aikaan  niin ei puut riitä, sama miten ovat kasvateltu!

    Puuki 4.2.2023, 09:13

    Pinta-alavero oli melkoista rosvousta varsikin jos vielä joutui maksamaan myyntiveron päälle.

    Korkoa voi määrittää muutenkin kuin esim. lainakoron mukaan.   Mutta minne unohtuu päätehakkuutulon erot jk:n kannattavuuden arvioinnissa?   NNA  jk:ssa on räätälöity osittaisoptimoinnilla osoittamaan useimmissa vertailuissa jk paremmaksi kuin se onkaan.

    Perko 4.2.2023, 09:32

    Kehtaatko Puuki laskea;  vuodelta -69 => 1993  ne kaikki  maksetut verot ^70 vuodelta x  %? .   En muista paljonko oli vero keskimäärin /ha   mutta mikään raha ei  riittänyt  ( piti maksaa yhtymän tuloista ja jokaisen osakkaan  toiseen kertaa kuvitellut tulot) .

Esillä 10 vastausta, 7,251 - 7,260 (kaikkiaan 14,403)
1 2 3 … 725 726 727 … 1 439 1 440 1 441