Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,371 - 7,380 (kaikkiaan 10,115)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Tomperi

    A.Jalkasen kanssa samaa mieltä.  Pitäisi ihan lailla kieltää vähävaraisia tuhlaamasta rahojaan jomminjoutavaan ja sitä pitäs alkaa voimakkaammin valvoa. Esimerkiksi kauppojen peliautomaatit kauppojen kassoilla tupakkaan ja viinaan ei sais kohtuuttomasti tuhlata että ois valvoja ammatille kysyntää. Eihän siitä tule mitään jos vähävaraiset sairstuttaa ittenssä ja sitten otetaan ulkomailta rahhoo velaksi jotta saadaan heille lääkäri ja vaipanvaihtopalvelut hoidettua.

    Nuakka

    Lähistöllä seuraamani jk-kokeilu (kuviakin lähetin) sai uuden käänteen. Aukoksi meni koko kokeilu, ei taimettunut vaan heinittyi. Joitakin mäntyjä vielä jättö/siemenpuina. Tähtikirjaaja ja tuuli kurittivat. Oli opettavainen seurata miten homma voi mennä pieleen harsintagurujen puheita uskoessa ja hyvä metsäpohja muuttui vajaatuottoiseksi, työläästi uudistettavaksi heinikoksi.

    Puuki

    Jk-metsässä pitää jäävät puut olla pääosin valmiina. Ei siitä muuten mitään tule.

    hemputtaja

    Löytyy sitä onnistuneitakin es.merkkejä jatkuvasta kasvatuksesta. Eri asia sitten saako niitä sanoa jatkuvan kasvatuksen (tai jatkuvan hassutuksen) metsiksi.

    Esim. Punkaharju. Sitä on hoideltu (vähintään 150 vuotta) väljennellen ja komeaa on puusto. Joku kertoi, että oli pakkokin väljennellä vähän kiiruun kanssa kun monessa tukkirungossa oli männyn kääpää puolessa rungossa.

    Vastaava löytyy muistaakseni ainakin Jyväskylästä. Komeita männiköitä ja helposti uudistuvia.

     

    Metsuri motokuski

    Siitähän se koko jatkuvan idea onkin. Metsä pitää olla helposti uudistuva. Jos näin ei ole niin eihän se toimi.

    Gla Gla

    Laitatko Hemputtaja karttalinkin Punkaharjun jk-metsään?

    hemputtaja

    Sanoin: ”Eri asia sitten saako niitä sanoa jatkuvan kasvatuksen (tai jatkuvan hassutuksen) metsiksi”. Kyllä Punkaharjun harjualue kartalta löytyy ja siitä on muuallakin tietoa melkoisesti

    Ilmaisin huonosti – tarkoitin tekstillä koko Punkaharjun harjualueen metsiä. Valtionhotellin ja koeaseman ympäristöä ym. Puistoalueenahan noita yleensä pidetään, mutta metsää ne ovat. Sitä en tiedä onko siellä jossain oikein ”virallinenkin” jatkuvan kasvatuksen koemetsikkö.

    Yritin kertoa, että niitä on hoideltu väljennyshakkuin (harsintahakkuin, poimintahakkuin, jne) ja hyvin ovat onnistuneet. Eri asia sitten ovatko nykyisin täysin hakkuu/hoitokiellossa kun muutama vuosi sitten alueesta tehtiin ls -alue ja se siirtyi ympäristöministeriön valvontaan.

     

    Visakallo Visakallo

    Kävin viimeksi vuosi sitten Punkaharjulla ja kiertelin mm. siellä Valtionhotellin maisemissa. Sellaisia aika vanhoja männiköitähän ne olivat kuten yleensä muillakin vastaavilla harjuilla. Eihän niille tarvitse paljoakaan hakkuita tehdä, kun männyt pysyvät hengissä satoja vuosia. Eipä niistä tietysti tule paljoa tuloakaan. Suojelualueiden siistimishakkuut taitavat mennä maksun puolelle.

    hemputtaja

    Niinpä. Ei tarvitse paljon tehdä Punkaharjun metsissä hakkuita, mutta jos siellä kerran alkaa esiintyä männyn kääpää puolessa rungossa on syytä varautua. Niin siellä on taidettu toimiakin eli tavoite on ollut säilyttää harju samanlaisena seuraavatkin 150 vuotta.

    Hakkuutapa on tainnut olla varovaista väljennystä. Olen melko varma, että kertymä on kuitenkin itsensä maksanut. On se senverta tukkista ja helppoa maisemaa. Tietysti on pitänyt olla hyvin, hyvin varovainen. Hakkuun jälki ei ole saanut näkyä mitenkään.

    Taimikoiden hoidollakin on voinut olla omat tapansa. Esim. harvennettu elinkelpoista taimikkoa sisältä päin, että on säilynyt luontaisen näköisenä.

    Tiedä häntä – ammattitaitoa (ei vihreää sellaista) on kuitenkin tarvittu ja selvästi sitä on löytynyt. Kaiken kaikkiaan Punkaharju ja muut vastaavat suojellut tai säilytettävät metsät ovat erityistapauksia, mutta hyviä esimerkkejä siitä, että metsäammattilaiset osaavat työnsä ja tietävät mitä tekevät.

     

    Jovain

    Saman tyyppinen jälki näkyy myös talosmetsien hoidossa. Punkaharju on otollista ympäristöä siinä mielessä, suurien vesistöjen ympäröimää aluetta ja saaristoa. Voi olla perinteitäkin, ainakaan vähän pitempi tovi taaksepäin, se ensimmäinen rasti ei ollut avohakkuu. Vaan hyvää tulosta tehdään myös peitteisellä metsänhoidolla.

Esillä 10 vastausta, 7,371 - 7,380 (kaikkiaan 10,115)