Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,541 - 7,550 (kaikkiaan 14,357)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä sitä voi katsoa myös taaksepäin miten metsä on kehittynyt, jos on olemassa puuston määrät aiemmalta ajankohdalta.

    Miten luonto on määrännyt puulajien biologian, niin sitä vastaan on hankala taistella. Pitäisin jiikoota harrastuneen ja huolellisen omistajan mallina. Heiltä se voi jonkun aikaa onnistua. Lisäksi  taloudellisena kannustimena turvemaan kohteissa voi olla kunnostusojitusten välttäminen.

    Perko

    Menneisyydestä  saa tulevaisuutta helpommin  tiedot on vahva totuus ja samalla paljastuu  teollistunut luoja  joka on johtanut metsänkehitystä.  Luulen, ihmisen repäisy metsän avikoittamiseen aukolla tai virittelemällä  yhdenlajin taimikoita  lähes mihin sattuu ei ole  pelkkää biologiaa.

    Jovain Jovain

    Ainakin ennallistettavissa kohteissa kasvu on nolla, sitä vastoin hyödykkeet vievät plussalle, hiilinielu katsotaan eduksi ja turve luokitellaan fossiiliseksi jne. Mitä sitten on tuo jonkin aikaa metsänhoidossa. Noin yleisesti, vielä tälläkin hetkellä on julkilausuman aikaisia metsiä peitteisen metsänhoidon (jk) piirissä, joilla kasvatus jatkuu edelleen. Uudistuvat luontaisesti ja olikohan este olemassa, jos jossain vaiheessa uudistetaan avovaiheen kautta. Pitäisin kyseenalaisena tuota ”jonkin aikaa”, harsintana uusiutumattomaan metsään tai liiallisena harsintana. Metsä voidaan pilata ja saattaa metsälain uudistamiskynnyksen lauettua, keinollisen uudistamisen piiriin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pitäisin kyseenalaisena tuota ”jonkin aikaa”, harsintana uusiutumattomaan metsään tai liiallisena harsintana. Mitä nyt tarkoitat Jovain? Ei harsintaa tarvitse tehdä uusiutumattomaan metsään eikä liiallisena jos puut ovat jo olemassa ja ne kasvavat suuremmiksi koko ajan.

    Eikö tässä ole sanottu kaikki olennainen: jatkuvapeitteistä mallia voi halutessaan harjoittaa silloin kun sen edellytykset ovat niin kauan kuin sen edellytykset ovat.

    Edellytykset = on valmiina olemassa riittävä määrä eri kokoisia puita eri läpimittaluokissa. Riittävä määrä tarkoittaa myös, että poimintahakkuussa ei ole tarpeen mennä lakirajoille.

    Jonkin aikaa 1 = niin kauan kuin on puita poimittavaksi.

    Jonkin aikaa 2 = uudistamisvaihe. On metsänomistajakohtainen asia kuinka kauan hän haluaa odotella metsän uudistumista kun hakattavat puut loppuvat. Jos haluaa mennä ja kokeilla lakirajaharveikon avulla uuudistamista, niin on jo menty heikoille jäille ja riskit ovat korkeat. Siitäkin tilanteesta pääsee pois tekemällä avohakkuun ja metsänuudistamisen. Tilanne ei poikkea olennaisesti varttuneen metsän siemenpuustosta, paitsi siten että puiden määrä on jiikoossa sen verran suurempi että kyse on edelleen kasvatus- eikä uudistushakkuusta.

    Perko

    Jonkin aikaa 1 = niin kauan kuin on puita poimittavaksi.   No , mitä sitten, kun propsin tuotanto toisessa systeemissä varmalla loppuu ja tappio häämöttää niin sekin on loppu!

    Apua löytyy kun jättää raivaussahan ja kassaran kotvaksi pihaan  eikä jatkuvasti  hörrää taimiainesta  pois!

    mehtäukko

    ”eikä jatkuvasti  hörrää taimiainesta  pois”.

    Ilmankos E Lähden risti raivaussahan pirun keksinnöksi, kun hänkin sitten varmaan laukkasi joka korren perässä…ja tamppasi loput?

    Jovain Jovain

    Metsälaissa on valuvika peitteisen metsänhoidon tulkinnassa. Eihän edellytys peitteiselle metsänhoidolle täyty, jos hakkuu tehdään uusiutumattomaan metsään, jota -uusiutumista ei myöskään metsälaki edellytä ja poimitaan niin kauan kuin puita riittää. Mitä tämä muuta on kuin uudistushakkuuta?  Edellytys peitteiselle metsänhoidolle täyttyy, kun uusiutuva ja edelleen kasvatettavaksi tarkoitettu metsä on valmiina tai voidaan sellaiseksi osoittaa.

    Jovain Jovain

    Mehtäukko kuseksii omille kintuilleen. Hyökkää voimakkaasti jk metsänkasvatusta vastaan, mutta ei huomaa, että kysymys on pilalle harsituista jaksottaisen metsistä. On kohtalokasta Suomalaisen metsänhoidon kannalta ja tuloksista on kerrottu jo muutaman vuoden aikana.

    mehtäukko

    Miten niin kuseksin, mutta kun Joovainilla on housussa.

    Ei ole minun migreeni huomata tai ei, että kysymys on pilalle harsituista jaksottaisen metsistä, kun en ole ollut niitä aiheuttamassa.

    ”Hyökkää voimakkaasti jk metsänkasvatusta vastaan” – ei pidä paikkaansa, sehän on jokaisen oma valinta.

    Joovain itse sen tuputtajana syyllistyy kyllä narriksi. Se on kohtalokasta.

    Timppa

    Jovain yrittää puolustaa sitä mikä ei ole mahdollista.  Nimittäin kaikki erilaiset harsinnat ja jatkuvat kasvatukset törmäävät lopulta siihen mikä on mahdotonta.  Nimittäin tehokas luontainen uudistuminen siten, että lopputuloksena saataisiin kasvamaan havumetsä säädyllisessä ajassa ja siten, että systeemi todellakin  toimii jatkuvasti.

    Biologialle emme voi mitään.

Esillä 10 vastausta, 7,541 - 7,550 (kaikkiaan 14,357)