Jatkuva kasvatus käytännössä.

Minkälaista kalustoa kaipaat metsäsi hakkuisiin ?

Niin. Minusta jatkuvan kasvatuksen hakkuu jos se tehdään niin kuin oppaat sen suosittavat tekevän vaatii aika ison kaluston.  Kalustohan määräytyy maksimi puiden mukaan.  Jos poistettavat puut ovat edes osin päävaltapuita ja ovat siellä yhden – kahden motin puita niin suurin käytettävissä oleva kalusto niitä tarvitaan nuijimaan. Lähtökohta kaikessa hakkuussa on konekaluston kokoa arvioitaessa maksimi poistettavien puiden koko ja niiden käsittelyyn sopiva kalusto.

Entisenmetsurin on  kaatoraudan ja vänkärin kanssa melko turhaa  pohtia  harvennuskoneiden  kehitystä.  Kanadan metsurit nousivat puuhun  ja katkoivat  latvasta  alkaen.  Siinä ei montaa aaria  tuhottu valmista metsää, tuohon ei ole  vielä koneet kehittyneet.. ” Hakkaajilla on  kiire eivät  jouva konetta puottamaan  lavetilta” sanoi esimies.    Tuo saattaa vaikuttaa hakkuun jälkeenkin.

Koivuntuoksuista Juhannusta  kaikille palstanlukijoille!

Perko kirjoittelit asiaa,

Kyllä jatkuvan kasvatuksen jälki oli kaameeta katsottavaa. Jopa metsäyhtiön puunostaja totesi  tultuaan paikan päälle ”onpa rivon näköistä”, sitä sanaa tuskin helposti käytetään.

Ohjeistus paperilla hakkuuseen oli erittäin hyvin suunniteltu, siitä ei moitittavaa.

Mutta miten valikoitui motomies siihen työmaalle oli suuri virhe. Olen sitä mieltä että puukauppaa valvovan asiantuntijan olisi pitänyt hoitaa tehtävänsä ( siitähän maksettiin) ettei juuri ”koulun penkiltä” tullutta motomiestä päästetä puikkoihin tämmöisessä hakkuussa, kokemus puuttuu. Tuhoa tuli  tuhottomasti ja uusinta hakkuu parin vuoden päästä, ettei juurista (ajourat)tärvellyt puut kaadu,  latvasta poikki, hakkuussa tärveltyneitä puita, monihaaraisia, edell. hakkuissa kolhiintuneita puita, ja jne…….. jätettiin pystyyn, vaikka ohje oli kaataa ne.

Ja kun huomattiin että nyt menee päin h…tiä yritettiin kaikin mahdollisin keinoin tavoittaa valvojaa, siinä ei onnistuttu, vaikka luvattiin että saa soittaa.

Tämä oli MO  omaisuuden tärvelemistä, tämmöisestä ei ollut tehty sopimusta.

Ajatus todella hyvä, mutta lopputulos Susi!

Tämä

Ohjeet on tietenkin helppo kirjoittaa.  Jospa se metsä ei taivu niihin ohjeisiin.  Kun puu kaatuu, niin se kaataa tai vioittaa pienempiä.  Kun moto vetää puun kaatopään rullien läpi, niin  sen oksisto lakaisee suurelta osalta ne pienemmät puut, jotka säilyivät vielä kaatovaiheessa.  Siis sitä saa mitä tilaa.  Ei kannata valittaa.  Jälki on tosiaan rivoa, mutta parempaan ei ole mahdollista.

Valittaa kannattaa kahta asiaa.  Siis ensimmäisen aiheuttajan näkee peilistä.  On uskottu vääriä profeettoja.  Sitten puunostajan rooli.  Ammattitaitoinen olisi joko kieltäytynyt kaupasta tai kirjoittanut sopimukseen sellaisen lauseen, että hakkuu suoritetaan näin, muttei ostaja vastaa siitä tyydyttääkö jälki ostajaa tai ei.  Nyinen ilmapiiri ei kuitenkaan kannusta kertomaan asioista rehelliseesti etukäteen.  Eletään toivotaan, toivotaan-maailmassa

Rakennusalalla on toisenlainen systeemi.  Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsija vastaa rakennuttajan laadittaman virheellisenkin suunnitelman aiheuttaman vian korjaamisesta, jos suunnitelmavirhe oli sellainen, että se olisi ammattitaitoisen urakoitsijan pitänyt huomata.  Urakoitsija vapautuu vastuustaan kuitenkin, jos reklamoi suunnitelman virheestä.  Näitä reklamaatioita jouduinkin rakennusliikkeen johtajana allekirjoittamaan.  Näin pitäisi siis myös puunostajien toimia

Sitä en koskaan tule ymmärtämään, miksi joku harjoittaa jatkuvaa kasvatusta, jossa metsä uudistuu tosi huonosti.  Kasvaa tosi huonosti,  Ja puusta saadaan tosi huono hinta.  Toki sopivalla suolla ymmärrän, mutta näitä kelvollisia tilanteita on todella vähän.