Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,651 - 7,660 (kaikkiaan 14,374)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    suorittava,  oliko siellä perintö ”rääseikössäsi” koivuja?

    suorittava porras suorittava porras

    No eipä niistä harsintametsistä finaalivaiheessa enää koivua löydy. Siellä täällä lahovikaisia ja pitkäoksaisia kuusia . Laadun perusteella kuitua suurin osa.

    Tuskin löytyy koivua sen Konneveden tapauksessa konsultoineen asiantuntijankaan metsästä. Kertoi polttopuuta kertyvän niukasti.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Jatkuva kasvatus on taitolaji, joka onnistuu harvoilta. Kotipaikalani oli myös harsitut metsät, olihan tila myös pakkohuutokauppaan ennen isoisääni joutunut. Taloudellisesta vinkkelistä ei ole epäselvää, jaksollinenko vai jatkuva paremman tilin antaa. Siksi jaksollinen malli on omani, joitain erityskohteita lukuun ottamatta. Laskelmia voi kaikenlaisia tehdä tarkoitushakuisestikin, oma kokemus on kantapään kautta nähty. Lopputuloksena kasvuisat velattomat monivaiheiset metsät, joita ilo katsella ja hoidella.

    Jovain Jovain

    Hakkuutulot ovat kyllä tuplat, siitäkin on näyttöä. Epäselvää ei pitäisi olla siitäkään, missä tarkoituksessa aikoinaan harsintajulkilausuma annettiin. Toisaalta joka paikassa sen antamiselle ei ole ollut edes aihetta. Kävi sitten niin, että lapsi meni pesuveden makana ja kokemus menetelmän käytöstä jäi vähäiseksi. Kokemustietoa on hyvin vähän tällä hetkellä ja tämän hetken kokemukset kielivät paremminkin uuden harsintajulkilausuman antamisen puolesta.

    Visakallo Visakallo

    Miksi minä olen täällä vuodesta toiseen ainoa, joka on kertonut omista jk-kokemuksistaan? Kirjoitatte koko ajan vain pelkkää ympäripyöreää löpinää, josta ei saa mistään kulmasta kiinni. Eihän sellainen ketään palvele.

    mehtäukko

    Yhtälö on mehtäukolla ollut hyvin selkeä. Metsärahastojen palstoilla kokemus jk:n korjuussa ei vakuuta positiivisesti yhtään mitään. Menetelmä ei ole millään muotoa hyvä, sillä ensinnäkin korjuut olisi satutettava haluttuun keli-olosuhteeseen. Ja ne ei satu. Työskentely epämääräisessä tureikossa jossa pitää nähdäkin jotain, saada koura otettavaan puuhun  pusikossa…ym..ym..

    Aiemmin oli Mehtäakan voivotus ja Perkon vaatimuksia korvauksista, kokemuksista ja käräjöintiin yllytyksestä.  Nootteja ei ole tullut, mutta onhan se typerä korjuumalli.

    Perko

    Visa ,  sinähän olit sen tapaisen metsäpidon  lopettanut. Mie kuitenkin jatkan.   Väliin pitää vastailla riu’ulla istujille niin  ei  niitä lustomittoja tarvitse.   Silloin riittää pelkät pyyhkeet!  Aina tarpeen mukaan.  Saattaa  tulla taukoa kun nää pyhät ja vapaat loppuu ja  joudun lomailemaan.

    Niin, olen kertonut lustoista millilleen  tarkasti sentilleen jatkuvan myynnin hyödyistä ja  mahdollisesta   ongelmista osaamattomille hakkaajille.   Noilla  tiedoilla  ja kirjaston kirjoilla saa varmasti ja nopeasti  polun hyvään metsään!

    suorittava porras suorittava porras

    Osaamattomat hakkaajat!!! No ketäs luulet niiden olevan? Osaavimmat väistävät viisaasti jk-hakkuut , kun tietävät ,mikä on lopputulos. Eivät halua pilata mainettaan ja jättävät toivottomat savotat innokkaimmille ,mutta ei välttämättä kovin ammattitaitoisille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yrjö Norokorpi kirjoittaa Hesarin mielipideosastolla että juurikäävän voittokulku johtuu avohakkuista ja poimintahakkuumetsässä riski olisi pienempi. Yleisö tyrmää ajatuksen.

    Vaihtelevassa luonnonmetsässä jossa ei ole itiöille yhtä paljon tartunnan mahdollisuuksia juurikääpää saattaisi esiintyä vähemmän kuin talousmetsissä. Luonnonmetsän monimuotoisuuspiirteiden osittainen palauttaminen talousmetsään saattaa siis myös olla hyödyllistä kääpien torjunnassa.

    Jovain Jovain

    Visan suojuspuuhakkuu, jota hän tarjoilee jk vertailuksi, on jaksottaista metsänhoitoa. Jaksottaista ovat myös nämä vertailuun tarjottavat ”hatelikot ja tureikot”.  Missä sitten ovat tilastot, ei taida näkyä tilastoissa. On vertailua, joka tuskin johtaa mihinkään myönteiseen. Toki metsälaki ja metsänhoidon ohjeet antavat siihen mahdollisuuden, metsän hävittämiselle. Tehdä vaikka hatelikoista ja tureikoista  jk metsää.

Esillä 10 vastausta, 7,651 - 7,660 (kaikkiaan 14,374)