› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,691 - 7,700 (kaikkiaan 14,393)
1 2 3 … 769 770 771 … 1 438 1 439 1 440

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 26.6.2023, 23:30

    RR: ”Eikö sinusta Gla jatkuva kasvatus ole lähempänä koskemattoman metsän tilaa, kuin jaksollinen kasvatus?”

    Gla; ”Ei ole. Molemmat ovat talousmetsiä ja siten yhtä kaukana luontaisesta metsästä.”

    Minäkin olen pienen ikäni puuhastellut metsissä ja aika laajalla alueella. Alakansakoulun käpyjen kerääjästä, himometsästäjän kautta metsänomistajaksi. Ilmeisesti en ole ymmärtänyt aiheesta yhtään mitään, kun en ole lukenut sitä sinun peruskoulun biologian kirjaa. Vanhassa kansakoulussa ei niin hienoista asioista  puhuttu vielä mitään.

    Ihmettelen kauhiast, kuten Hietanen Lahtiselle tuntemattomassa. Kaikki ns. talousmetsät ovat yhtä kaukana luontaisesta metsästä. Oletko aivan tosissasi niin fanaattinen.

    Minullakin, jos asetan talouden kaiken edelle, se lyö korvalle kaikkia muita tavoitteita – puumäärän maksimointipyrkimystäkin.

    Gla Gla 27.6.2023, 05:58

    Perusteletko, miten määrittelet jonkun talousmetsän olevan lähempänä luontaista metsää kuin jonkun toisen?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2023, 06:26

    Ainakin alaharvennus on luonnossa yleisempi harvennustapa nuorissa metsissä kuin yläharvennus. Luonnossa kuolee ylhäältä suurimmasta kokoluokasta vasta hyvin vanhoja puita, sellaisia joiden ikään meidän talousmetsäpuut eivät yleensä yllä.

    Rane 27.6.2023, 07:13

    ”Ilmeisesti en ole ymmärtänyt aiheesta yhtään mitään,”

    Ok.

    Gla Gla 27.6.2023, 08:19

    ”…en ole lukenut sitä sinun peruskoulun biologian kirjaa. Vanhassa kansakoulussa ei niin hienoista asioista  puhuttu vielä mitään.”

    Kannattaa lukea, se antaa aivan uuden näkökulman niin kansakoulupohjalla toimivalle metsästäjälle kuin metsätalouden harjoittajallekin.

    Perko 27.6.2023, 09:03

    Otaksun ettei  ainutkaan puu tiedä siitä kirjastanne. Yhteys on siinä, että  siitä puusta hyvinkin  saattaa tulla biologiankirjan uudistettu painos.  Vain muutamat  ihmiset maailmassa ovat tuosta  kirjastasi kuulleet, silti metsän puut osasi kasvaa aikojen alusta lähtien.   Oletteko Gla ja Timppa lukeneet puille kirjastanne ohjeita?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2023, 09:36

    Metsistä puhuttaessa pääsee parhaiten jyvälle metsäalan oppaista. Kannattaa lukea myös jatkuvan kasvatuksen oppaita.

    Mitä puulajeihin tulee, varsinainen jatkuva kasvatus lienee meillä mahdollinen vain oikeilla varjopuulajeilla kuten tammi ja vaahtera.

    Timppa 27.6.2023, 09:52

    Puilla on oma ”sielunelämä”.  Ihminen voi vaikuttaa niihin muuttamalla niiden oloja.  Siis harventamalla ja tietysti huolehtimalla , että kasvatetaan oikeita puita oikeissa paikoissa.  Kokemuksen perusteella on helppo ennustaa puiden käyttäytymistä.

    Jovain Jovain 27.6.2023, 09:59

    Yleensä metsän uudistuminen sekapuustoksi vaatii avovaiheen ja riittävän valoilmaston. Riittääkö pohjoisessa tai jossain saaristossa tai rannikolla, tai onko se riittävä pienaukoissa tai poimintahakkuilla? Ainakin avohakkuu ja siemen/suojuspuuhakkuut valoilmastoon riittävät. On hyvä esimerkki tuo Timpan osaran aukeat, metsän uudistumisen ja kasvun päättymisen kannalta. Toimii sekin, jos puustopääomasta ja metsän uudistumisesta huolehditaan. Ei ole kuitenkaan riittävä esimerkki osoittamaan nykyistä peitteisen metsänhoidon tilaa. Ei niin pahassa jamassa olla, jos vaikka siihen suuntaan ollaan menossa. Liiallista harsintaa on syytä välttää.

    R.Ranta R.Ranta 27.6.2023, 10:52

    Gla: ”Perusteletko, miten määrittelet jonkun talousmetsän olevan lähempänä luontaista metsää kuin jonkun toisen?”

    En.

    Tai jos sittenkin muutama sananen.

    En ole koskaan luonnossa liikkuessani ole ollut havaitsevinani, että luonto raivaa jostakin syystä syntyneen aukon putipuhtaaksi, mullistaa maan ja istuttaa siihen jalostetut puuntaimet. Ehkä en vain ole ollut riittävän tarkkaavainen. Tai ehkä olisi pitänyt lukea se biologian oppikirja oivaltaakseni mitä luonnossa huomaamattani tapahtuu. Sanotaanhan, että lukeminen kannattaa aina. Toiset oppii lukemalla ja toiset toisten virheistä, mutta aina on niitä, joiden pitää pissiä paimenlankaan.

    Arkkitehtuurin sanotaan olevan sitä,  että ensin laitetaan asiat järjestykseen ja siihen lisätään piirun verran lyriikkaa.

    Olisko siinä jk:ssa se piirun verran lyriikkaa? Vaihtelua, vaihtelua Gla. Luontaista vaihtelua.

     

     

Esillä 10 vastausta, 7,691 - 7,700 (kaikkiaan 14,393)
1 2 3 … 769 770 771 … 1 438 1 439 1 440