› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,701 - 7,710 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 770 771 772 … 1 436 1 437 1 438

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 27.6.2023, 11:15

    Kävelin juuri eilen AJ erästä 30 ha:n nuoren metsän kuviota ja yritin perehtyä lumituhojen sielunelämään. Kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Luonnossa tuppaa kaikki on niin hirveän monesta eri tekijästä kiinni, että yhtä totuutta on usein aika vaikea, ellei mahdoton löytää. Siihen johtopäätökseen nytkin tulin.

    Kuten omistajalle taimikonhoidossa tuppaa käymään, ei millään raaski ottaa riittävän harvaksi. (hirvet jne.) Onneksi en ollut ehtinyt kuviota juuri harventaa. tuho olisi ollut huomattava. Nyt melko merkityksetön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2023, 11:22

    Luonto tekee myös maanmuokkausta, mutta ei niin voimaperäistä kuin ihminen: kaatuneen puun juurakon kokoisia laikkuja syntyy.

    Ekologista kestävyyttä kannattaa pyrkiä vahvistamaan, mutta ei liikaa taloudellisen puolen kustannuksella. Ideaalitilanteessa nämä yhdistyvät, kuten jatkuvassa kasvatuksessa turvemaalla tai jos hankalasti uudistettava tai heikkotuottoinen alue muutetaan monimuotoisuuskohteeksi.

    Onni onnettomuudessa lumituhoalueella. Sekä tuuli että lumi aiheuttavat hankalimmat tilanteet heti harvennuksen jälkeen tai ylitiheässä metsässä jossa latvus ja juuristo on heikko. Riskiä voinee vähentää harjoittamalla harvemmassa kasvatusta taimivaiheesta lähtien.

    Perko 27.6.2023, 12:16

    Totta puhut  A. J ,   Kirjoissa on ohjeet miten pitää liikkua mehässä.  Puut osaa jo toimia mehässä mutta ukot ei,  äijät suorittaa  halujaan ja jälki on sen mukaista.

    Osaran  pyyhkiessä maan paljaaksi  niin ”puunsielu ” katosi.      Uutta ”metsänsielua” on monimutkaisuuden takia ja  perin hankala luoda tyhjästä.

    kmo kmo 27.6.2023, 13:14

    Ei Osara ikimetsiä hakannut vaan pitkään ja hartaasti jatkuvan kasvatuks… harsinnan menetelmällä aikaansaatuja raaseikkoja. Puunsielut olivat olleet kateissa jo kauan.

    Timppa 27.6.2023, 13:49

    Kuten omistajalle taimikonhoidossa tuppaa käymään, ei millään raaski ottaa riittävän harvaksi. (hirvet jne.) Onneksi en ollut ehtinyt kuviota juuri harventaa. tuho olisi ollut huomattava. Nyt melko merkityksetön.

    Jos olisit harventanut, niin olisiko tuhoa tullut lainkaan vai vielä pahempana.   Mitä arvelet.

    Lumituhon sielunelämää on kyllä vaikea ymmärtää.  Joskus menee enemmän  mäntyjä  joskus taas kuusia.

     

     

    Perko 27.6.2023, 21:43

    @ kmo ,  selitä nyt kun olet kai ainoa joka tietää millaista se  Osaran-hoitoala oli ennen  lopunalkua?   esim. ppa luku   ym.   mistä tiedät tuon aiemman kasvun hakkuut, jatkuvan kasvatuksen ?

    Wikipedia      ..” Vuonna 2014 Osaran aukealla kasvoi alle 20 senttimetrin vahvuista, 14–16 metrin mittaista metsää. Alueella on puustoa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on enemmän kuin ennen suurta avohakkuuta. Entisellä hakkuualueella suoritettavissa uusissa päätehakkuissa saadaan 140–150 kiintokuutiota puuta hehtaarilta. Vuonna 2014 käynnissä ollut päätehakkuukierros kestää 20–30 vuotta. Metsän kiertoaika seudulla on korkeintaan 70–80 vuotta. Muutamia satoja hehtaareja heikkolaatuista metsää on uudistettu kuusentaimin viime vuosina.”    eli nyt on jo 20 mottia enemmän puuta /ha kuin silloin ennen.

    Gla Gla 27.6.2023, 22:06

    RR: ”En ole koskaan luonnossa liikkuessani ole ollut havaitsevinani, että luonto raivaa jostakin syystä syntyneen aukon putipuhtaaksi, mullistaa maan ja istuttaa siihen jalostetut puuntaimet. Ehkä en vain ole ollut riittävän tarkkaavainen. Tai ehkä olisi pitänyt lukea se biologian oppikirja oivaltaakseni mitä luonnossa huomaamattani tapahtuu.”

    Ei luonto noin teekään. Kuvailet talousmetsää, jossa hyödynnetään niitä luonnon jalostamia asioita, joilla puu saadaan kasvuun. Maaperän lämpöä taimivaiheessa lisätään, koska luonnossa etelän puut kasvaa paremmin kuin pohjoisen. Luonnossa nopeakasvuisin voittaa kasvukilpailun ja syrjäyttää muut, joten taimikoissa tehdään halutuista yksilöistä voittajia. Luonnossakin tapahtuu jalostusta, koska kilpailussa voittajat jatkavat sukua. Ihminen tosin on ottanut mukaan laadun, luonto ei välttämättä ole yhtä kiinnostunut männyn oksakulmasta. Mutta alakynteen jääneet puut eivät ole pitkäikäisiä.

    Jatkuvan kasvatuksen metsissä hakataan kilpailussa voittajaksi selviytyneet puut pois ja tehdään tilaa häviäjille. Ei ole sattumaa, että kuusen taimi jk-metsässä kasvaa 1,3-metriseksi 30-50 vuodessa. Lisäksi taimettuminen heikkenee metsän kuusettuessa. Luonto teettää tällöin alasta niin avoimen, että pioneerilajit pääsevät valtaan. Jatkuvan kasvatuksen metsässä näin ei voida toimia, koska tuloksena ei ole enää peitteinen metsä. Se ei kuitenkaan ole sattumaa, että ihanteelliseksi jk-kohteeksi määritellään sekametsä. Se on saanut alkunsa avoimesta vaiheesta.

    Koska ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa verrata näitä luonnollisuuden suhteen, en niin halua tehdä. Sinä voit harrastaa lyriikkaa, mutta mitään tekemistä sillä ei luonnon kanssa ole. Metsätaloudessa hyödyllisempää on harrastaa biologiaa.

    Perko 27.6.2023, 22:51

    ”Jatkuvan kasvatuksen metsissä hakataan kilpailussa voittajaksi selviytyneet puut pois ja tehdään tilaa häviäjille.”   Gla on  kokolailla  tietämätön , tai sitten esittää sellaista.   Ei tuo  oikeassa  jk:sta pidä paikkaansa.

    Gla Gla 27.6.2023, 23:32

    Olihan tuo vähän karrikoitu kuvaus tilanteesta, mutta pitää silti usein paikkaansa. Ei 30-50 vuotta / 1,3 metriä ole voittajan kasvua.

    Jovain Jovain 28.6.2023, 07:25

    On ilmeisesti tehty tutkimusta, jossa mittaillaan alikasvoskuusia (näivetyisiä) ja käytetään nyt hyvän metsänhoidon periaatteita vastaan. Ei näillä ole tekemistä, vaikka metsälaissa ja hoidon ohjeissa ”potentiaalina” nähdään. Ainakin näissä metsäkeskusteluissa. on vähän sama asia kuin uusiutumattomat lakirajat, ei jatkoon.

Esillä 10 vastausta, 7,701 - 7,710 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 770 771 772 … 1 436 1 437 1 438