› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,711 - 7,720 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 771 772 773 … 1 436 1 437 1 438

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2023, 07:27

    Jos katsoo kuusen taimia sekametsässä, niin onhan siellä joukossa nopeasti kasvaviakin yksilöitä. Luonnon taimistossa alkuvaihe on usein tiheää turkkia, jota varmaan olisi käytävä harventamassa kehityksen nopeuttamiseksi.

    Lisäksi vanhemmassa puustossa on oltava mukana valopuita, jotka päästävät valoa kuusen taimille. Voi onnistua jonkin aikaa, mutta lopulta tarvitaan avovaihe, pienaukko tai isompi aukko, jos alle ei synny muita kuin kuusen taimia ja tuloksena on puhdas kuusikko.

    Meteorologi Hesarissa: miksi ei harvenneta jiikoo-metsästä pois kuusia kuusettumisen estämiseksi? Olisiko siis mahdollista säästää riittävä määrä vanhaa koivua ja mäntyä pysyvästi valon takaamiseksi, ikään kuin säästöpuina metsikön sisällä, ja operoida vain näiden ympärille syntyviä kuusijaksoja?

    Yksi potentiaalinen ongelma ovat ajourat jotka tehdään eri kohtaan eri harvennuskerroilla vai olisivatko nekin pysyvästi samoilla kohdin? Metsiköstä tulisi vyöhykkeinen: ajourien ympäristössä kasvaisi kuusia ja kauempana niistä valopuita (mäntyä ja koivua) joita ei hakata. Valoa tulisi kahdesta suunnasta: valopuiden ympäristöstä ja ajourien kohdalta kuusille.

    Visakallo Visakallo 28.6.2023, 07:29

    Voisiko Perko kertoa, miten se oikeaoppinen jk tehdään? Se selventäisi asioita, eikä tarvitsisi käyttää energiaa toisten arvosteluun.

    Jovain Jovain 28.6.2023, 07:56

    Olisiko vaahterat ja tammet enemmän valoa säteileviä?

    Gla Gla 28.6.2023, 07:56

    Jovain: ”On ilmeisesti tehty tutkimusta, jossa mittaillaan alikasvoskuusia (näivetyisiä) ja käytetään nyt hyvän metsänhoidon periaatteita vastaan.”

    Eli kun tutkimustieto sotii vastaan jatkuvan kasvatuksen käyttökelpoisuutta, silloin tieto ei kelpaa?

    Tuossa on tutkittu kuusen taimien kasvua jk-kuusikossa, enkä minulla riitä natsat tuloksen kiistämiseen. Oli muistaakseni Sauli Valkosen tutkimus, löytyy varmasti hakukoneella.

    Annelin kommenttiin liittyen lehtipuuston alla kuusi toki kasvaa nopeammin, mutta nyt päästään jälleen suosikkiaiheeseeni eli jatkuvan kasvatuksen jatkuvuuteen.  Kun meteorologimmekin tunnistaa jk:n kuusettumisongelman, siihen jk todellakin muutaman harvennuskerran jälkeen johtaa sekametsässäkin. Vain kuusi taimettuu ja kun nämä aikanaan joutuvat isompien kuusten alla sinnittelemään, tulos tuo tuossa. Ratkaisuna on kuusikon hakkaaminen todella harvaksi, jolloin taimien kasvu paranee. Tällöin kuitenkin hehtaarikasvu puolestaan surkastuu alhaisen runkoluvun takia.

    Meteorologin keino hakata pois ainoa taimettuva puulaji kuulostaa erikoiselta tavalta hoitaa metsiä. Parempi tapa olisi tunnistaa ongelma ja muuttaa metsänhoidon linjauksia tätä ongelmaa kunnioittaen, ei halveksuen.

    Gla Gla 28.6.2023, 07:59

    Toistaiseksi ei ole näyttöä laajemmassa mittakaavassa tammien tai vaahteroiden kasvatuksesta talousmetsässä, joten senkään varaan en ainakaan minä korttitaloa rakentaisi. Ylipäätään nämä Jovainin ja meteorologin ratkaisut osoittavat, miten toivottomasta tilanteesta on kyse. Ongelma on tunnistettu, mutta kaikki eivät sitä suostu hyväksymään, vaan esittävät keinoksi sen hallintaan taivaanrannan maalaamista.

    Parempi olisi olla edes itselleen rehellinen.

    Visakallo Visakallo 28.6.2023, 08:15

    Tammea ja hieman vaahteraakin on tullut kasvatettua talousmetsämielessä, mutta sitten tullaankin käsitteeseen talous. Nämä lehtipuut vaativat alkukasvatusvaiheessa huomattavan hyvän ja kalliin suojauksen ensin jäniksiltä ja sen jälkeen sorkkajalkaisilta. Tämän lisäksi ne vaativat usein toistetun pystykarsinnan. Kolmas ongelma on, ettei näistä puista saatava kantohinta tahdo olla kilpailukykyinen suotuisemmissa olosuhteissa kasvatettujen tuontipuiden kanssa.

    Jovain Jovain 28.6.2023, 08:38

    Peitteinen metsänhoito on aina toiminut. Koskaan metsänhoidon tapoihin ei ole kuulunut näivetyiset, kasvattaa jk metsää, ei mitään muutakaan metsää. Ei myöskään tarvetta perustaa jk metsää pystymetsään. Peitteiset metsät tulevat luonnostaan, jos ovat tullakseen. Korkeintaan voidaan ja pitääkin ohjailla, jossa riittävä valoilmasto (avovaihe) pioneeripuulajeille on tarpeen.

    Gla Gla 28.6.2023, 09:27

    Tuosta kommentista en ymmärtänyt sanaakaan.

    ”Peitteinen metsänhoito on aina toiminut.”

    Perustelematon väite, jota vastaan voisi esittää pussillisen perusteltuja vastaväitteitä.

    ”Koskaan metsänhoidon tapoihin ei ole kuulunut näivetyiset, kasvattaa jk metsää, ei mitään muutakaan metsää.”

    Metsänhoidon tapoihin ei ole sinulla kuulunut kasvattaa metsää?

    ”Ei myöskään tarvetta perustaa jk metsää pystymetsään.”

    Pystymetsä? Jokin muu kuin pystymetsä on kai avohakkuuala.

    ”Peitteiset metsät tulevat luonnostaan, jos ovat tullakseen.”

    Peitteinen metsä tulee, kun aukkoon viljelty taimikko varttuu. Voi toki olla myös luontaisesti uudistettu.

    ”Korkeintaan voidaan ja pitääkin ohjailla, jossa riittävä valoilmasto (avovaihe) pioneeripuulajeille on tarpeen.”

    Eli avohakkuu.

    R.Ranta R.Ranta 28.6.2023, 12:28

    Jos Timppa taimikonhoito olisi tehty harvempaan asentoon, niin lukumääräisesti tuhoa olisi tullut paljon vähemmän. Sen totesin naapurin kuviosta. Sielläkin tuhoa silti oli. Silti jossakin rehevässä  kohdassa omaa kuviota, vaikka oli taajaa, ei vahinkoja ollut ollenkaan.

    Toinen naapuri oli juuri harventanut ja jälki oli karmeaa.

    Kun sademäärät ja nollan vaiheella olevat kelit lisääntyy talviaikana, niin nuoren metsän vaihe saattaa tulla ongelmaksi. Iso ongelma, jos ensiharvennusmetsä raiskaantuu pilalle.

    mehtäukko 28.6.2023, 13:03

    Jovainin satuilu jk-metsän asioissa on sirkushupia. Mutta se, joka ei tiedä menetelmästä,  putoaa moisesta solkkauksesta lopullisesti paukkukärreiltä.

    Kyllä tuohon RR:n utopiaan on olemassa aivan selvät sävelet. Ja jos se ei auta, sitten on menoa eikä nykytystä.

Esillä 10 vastausta, 7,711 - 7,720 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 771 772 773 … 1 436 1 437 1 438