Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,721 - 7,730 (kaikkiaan 14,375)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Onpa visalla suuriluottamus osaamiseeni, KIITÄn!   Ymmärrän tuon vitsiksi mutta on miulla tietoakin ja Puukilla  oli joskus valaiseva selitys  omasta metsästään.  Ensimmäiseksi  pitää ymmärtää ettei se ole  samaa tasalatvaisen kassa eikä tasaikäisen. Nuo  kituvat jälkeenjääneet kuuset tasaikäisessä eivät ole  eri-ikäistämetsää.  Avohakkuun startti  jk:kseksi on eri juttu ja sen myöhempikin vaihe on tiedettävä jo alusta pitäen  oikein mikäli haluaa jk systeemin .

    Lyhyesti siellä  on ” Jätkän mittatikulla ” 11 m säteellä just sopivasti  puita monesta ikäluokasta,  jotka ova erikokoisia ja eri-ikäisiä. Sitä on   helppo lukea ja käsitellä hakkaajan vivuillaan.  Paikkaan ja  maastoon sopien  500 – 1000 puuta /ha ..  Noin tehdään ”vuosikertaviiniä”, metsä on siitä hyvä , että se uusiutuu itsekseen kun sille antaa mahdollisuuden.    Parasta myös tärkeintä on  olla aktiivinen myynnissä muka  aina parhaina hinnanvuosikertoina.

    Metsuri motokuski

    Jos on puuta 1000 kpl / ha jatkuvan kasvatuksen metsässä. Minkä kokoisia puut ovat ja mikä on suunniteltu hehtaaripoistuma tuollaisesta metsästä ? Minusta noin tiheässä metsässä ei puuston koko ole kummoinen varsinkin jos siellä  useampaa ikäluokkaa.

    mehtäukko

    Juu, eli n 100L:n runkoja eh:n jälkeen…

    Perko

    Suosittelen lukemaan alankirjallisuutta.. Mie oman mukavuuden ja loman kanssa   olen  sopinut vältellä työtä…     Käy Mestari motopilotti kirjastossa.   Nettikirjastoissakin on tavaraa reilusti ko aiheeseen liittyen.   Mutta jos tuntuu  tihhiille  niin  rutasee koneella tilaa taimille lisää ja tukkia pois,     Joskus on enempi taimiasennossa ja suuria  vähän  niin silloin on lukusuurempi kuin  hakkuun jälkeen,  2 cm –  10cm  – 17cm.  ja    23cm

    mehtäukko

    Alan kirjallisuuden lukeminen mehtäukon kohdalta on turhaa ajan haaskausta. Jos lukeman mukaan joku tutkija on jo tuominnut oman tutkimuksensa vääräksi, teoreettinen höpinä jostain menetelmästä on samaa sarjaa. Usean kymmenen vuoden ajalta monipuolisesti käytännön työn temmellys metsissä riittää kertomaan sen, onko joku menetelmä järkevästi mahdollistakaan. Jk on sitä ettei ole.

    Visakallo Visakallo

    Miksi Perko et koskaan kerro täällä omista jk-hakkuistasi ja puun hinnoista ja kuutiomääristä? Ei maininta jostain luston paksuudesta kerro yhtään mitään.

    Perko

    Paras todiste on  tuo  puun lusto!    Siitä itsekukin voi laskemalla menneet  ennustaa myös paljon tulevaa.    Ne vanhat järvistä kaivetut kakkarat kertoo  paljon enemmän.   Visa  koita  noilla pärjätä , mie en kerro   asioitani,  olen sen verran ujointrovertti vaikka muuten bamlaan  lähes  kaikkien kanssa.

    R.Ranta R.Ranta

    Minä kun luulin olevani paatunein avohakkaaja. Huomaan nyt, että en pärjää kyytipojaksikaan Gla:lle. Tunsin sentään aina pienen piston sydämessäni, kun metsä laitettiin nurin, että käkikin kukkui selällään kannonnokassa. Kodin perintönä saadun pienen metsäpalan hakkaaminen oli suorastaan vastenmielistä. Ostopalstat oli paljon helpompia parturoida ilman suurempia tunnontuskia.

    Jatkuvan kasvatuksen metsä ei kasva sitten yhtään mitään. Ei kertakaikkiaan! Kaikki talousmetsät ovat tasan yhtä kaukana luonnontilaisesta metsästä! Onko tulkintani käsityksistäsi oikea Gla.

    Gla Gla

    En minäkään avohakkuusta pidä, mutta parempaakaan en tiedä, kun metsätaloutta harjoitetaan.

    Tulkintasi on vähän karrikoitu. Sopivaan kohteeseen voi tehdä pari kertaa ns. jk-hakkuun, joka on todellisuudessa poimintahakkuu eli eri asia kuin jatkuvan kasvatuksen metsä.

    Jos poimintahakkuita jatketaan, kasvu todennäköisesti heikkenee liikaa.

    Totesin aiemmin, että talousmetsän vertaaminen luontaiseen ei ole millään tavalla kiinnostava kysymys. Tavoitteet on erilaiset, eikä luontaisuuden asteen määrittelyyn ole yhteismitallista määritelmää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luonnonmetsän ja talousmetsän samanlaisuus tai erilaisuus on aivan asian ytimessä esimerkiksi ennallistamiskeskustelussa ja laajemminkin luontokadon torjunnassa. Onko peitteinen metsä luonnonmukaisempi kuin avohakkuu, ja onko luonnonmukainen kestävämpi tuhoja vastaan? Kysyi esimerkiksi Yrjö Norokorpi Hesarissa juurikääpään liittyen. Tänään Marja Tolonen vastasi että itiöitä on joka paikassa joten harvennus ei todennäköisesti ole tässä mielessä avohakkuuta parempi.

Esillä 10 vastausta, 7,721 - 7,730 (kaikkiaan 14,375)