› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,731 - 7,740 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 773 774 775 … 1 436 1 437 1 438

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 29.6.2023, 06:39

    Asun itse reilun 50 metrin etäisyydellä suojelun luonnonmetsän reunasta. Välissä on saman ikäistä tavallista talousmetsää. Talousmetsän puuston arvo on n. 20 000 euroa/ha ja luonnonmetsän puuston arvo käytännössä 0 euroa, energiapuuna enintään 5000 euroa/ha. Talousmetsän puusto on tervettä, luonnonmetsässä ei ole yhtään täysin tervettä puuta. Talousmetsässä on marjoja ja sieniä, luonnonmetsässä ei. Maapohja on kummassakin sama. Tämä kertoo sen, ettei talousmetsien ja luonnonmetsän vertailu ole kovin hedelmällistä.

    mehtäukko 29.6.2023, 06:41

    Gla :n 00:10 on asiaa. Kun jk:n kehutuissa kookkaan puuston hakkuissa poistetaan toistuvasti perimältään kasvuisinta ainesta, väkisinkin jäävä valikoima ränsistyy.  Korjattava puu on aina huonompaa harvennushintaista. Tautitilojen ja tuhojen hoito ja korjuu ovat jk- metsissä työläitä ja hintavaa. Yleensäkin maaperän hoito ja kunnostus kasvu-olosuhteiden parantamiseksi mahdotonta.

    Mikä kirjaviisaus kumoaa tämän?

    Jovain Jovain 29.6.2023, 07:27

    Gla on myös oikeassa, ”poimintahakkuilla kasvu heikkenee”. Ja toimivaksi sitä ei tee lain tulkinta, pienaukoista ja poimintahakkuista. Ne luokitellaan kasvatushakkuiksi, mutta ovat mitä suuremmassa määrin myös uudistushakkuita. Ja näin kun on, laki ei turvaa metsän uudistumista, ajaudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa kasvu hiipuu. Jos metsä ei uudistu, on mentävä keinolliseen uudistamiseen ja viime kädessä avohakkuuseen. Lain tulkinta on tällä kohtaa jälkijunassa, jatkuvan kasvatuksen edellytys on metsän uusiutuminen ja siitä huolehtiminen.

    Gla Gla 29.6.2023, 07:39

    AJ: ”Luonnonmetsän ja talousmetsän samanlaisuus tai erilaisuus on aivan asian ytimessä esimerkiksi ennallistamiskeskustelussa ja laajemminkin luontokadon torjunnassa. Onko peitteinen metsä luonnonmukaisempi kuin avohakkuu, ja onko luonnonmukainen kestävämpi tuhoja vastaan?”

    Minusta ennallistamiskeskusteluissa ei puhuta siitä, onko jaksollinen luonnonmukaisempi kuin jatkuva kasvatus. Ennallistamisessa palautetaan luonto johonkin tilaan, josta eteenpäin se saa kehittyä luontaisesti. Tällöin metsässä ei siis harjoiteta enää metsätaloutta.

    Avohakkuu on tietysti raju muutos luonnossa, mutta jaksollisessa metsänhoidossa vain yksi tapahtuma kiertoaikana. Jatkuvan kasvatuksen metsässä on useita muutoksia, lisäksi pinta-alat ovat suuria, joten ei jaksollisen vaikutuksia pidä arvioida yksin avohakkuun perusteella.

    Oulun yliopiston keskustelua herättäneessä tutkimuksessahan tarkastelu meni pieleen heti perusteissa, kun arvioitiin vaikutuksia joko avohakkuussa tai harsintahakkuussa. Koko homma perustettiin siis käsiteltävän pinta-alan suuruuden mukaan. Minusta lähtökohdaksi olisi pitänyt ottaa vaadittavan puumäärän tuottaminen, senhän takia metsätaloutta harjoitetaan. Hehtaarit eivät ole itseisarvo metsätaloudessa.

    Perko 29.6.2023, 07:56

    Hupsista hei, kamppailuun on tuotu luonnonmetsä johon vertailevat aukosta saatavaa tuloa.  Tuotantoon viritetty eri-ikäinenmetsä ja monikerroksellinen  poikkeaa  luonnonmetsästä vaikka siellä kasvaa niitä samoja luonnonpuita kuin aukkoonkin istutetaan ja sieltä pois  raivataan.  Kasvu  ani harvoin heti lisääntyy hakkuussa!  Hölynpölyn puhujat  !

    Visa vaan jaksaa siitä tasaikäisen kasvun harvennuta korostaa jk metsänhoitona.

    Puuki 29.6.2023, 08:17

    Peitteinen metsänkasvatus sopii muutamille alueille ihan hyvin.  Niitä on vatvottu jo useamman kerran tässä ketjussa mitä ne on.  Rajat tulee vastaan mm. taimettumisen onnistumisen osalta, luonnon tuhoherkkyydessä (kuusettuminen) , tuuliherkkyyydessä ja kannattavuusongelmasta verrattaessa tasaikäisen metsän kasvatukseen.

    Tasaikäisen puolella yläharvennus vastaa lähinnä jk-metsän korjuuta.  Sitä on mahdollista toteuttaa olosuhteiden salliessa.

    mehtäukko 29.6.2023, 09:28

    Kasvuhan ei sinällään lisäänny hakkuussa, mutta sillä ratkaisevasti ohjataan kasvua paraslaatuisiin yksilöihin ja myös kasvupaikkaan sopivimpiin. Tili ajoitetaan tukin päätehakkuuseen.Sitä kun on laadultaan ”maksimaalisesti”, rahan tuloa ei voi estää…

    Se siitä hölynpölystä.

    Jätkä 29.6.2023, 09:31

    mehtäukko: ”Gla :n 00:10 on asiaa. Kun jk:n kehutuissa kookkaan puuston hakkuissa poistetaan toistuvasti perimältään kasvuisinta ainesta, väkisinkin jäävä valikoima ränsistyy.  Korjattava puu on aina huonompaa harvennushintaista. Tautitilojen ja tuhojen hoito ja korjuu ovat jk- metsissä työläitä ja hintavaa. Yleensäkin maaperän hoito ja kunnostus kasvu-olosuhteiden parantamiseksi mahdotonta.
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Mikä kirjaviisaus kumoaa tämän?”

    Joskus asiaakin. On se vaan kumma, että jatkuvasti Jk:n puolustajat vaahtoavat ”ikuisesti peitteisen” metsänkäsittelyn puolesta, vaikka jo järjen pitäisi sanoa, että se on tuhon tie pitkässä juoksussa.

    Loppu tuolle pelleilylle alkaa jo ensimmäisessä harvennuksessa, jossa tasaikäisestä metsästä poistetaan suurimmat, nopeakasvuisimmat ja samalla myös runkomuodoltaan laadukkaammat puut. Esim poistetaan vain puita, joista tulee tukkia, joka samalla kertaa myydään ALE-hinnalla teollisuuden käyttöön.

    Tulos on heikomman kuutiohinnan lisäksi se, että korjuuvaurioita on syntynyt tavallista enemmän, kun on suurimpia puita rassailtu pienten väleistä.

    Maaperän raappiminen korjuun yhteydessä teoriassa parantaa taimettumisen mahdollisuuksia, mutta  taimet tulevat olemaan kuusia…

    Kun harvennuksessa lisäksi tehdään alueelle reikiä = pienaukkoja, menetetään kasvupinta-alaa merkittävästi, eli alueesta tehdään tekemällä vajaatuottoinen.

    Jos touhua verrataan sianlihan tuottajan taikka lihakarja-nautojen kasvattamiseen, niin tuskin löytyy ainuttakaan lihantuottajaa, joka esim sadan eläimen joukosta myy teuras-autoon pakattavaksi vain ne suurimmat yksilöt ja kasvattaa ”väkisin ” hitaammin kasvaneita, että ne saavuttaisivat saman painoluokan. Epäilen, että ne kitukasvuiset yksilöt poistetaan melko äkkiä kuluttamasta evästä ja viemästä tilaa navetassa.

    </div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.6.2023, 09:43

    Näin, ja pitää muistaa että isojakin kuusia on jätettävä siementäviksi puiksi. Kuusen siemensadon vaihtelut ovat rajumpia kuin koivun ja männyn. Siitepölyä pitää tulla jokaiselle emikukalle tarpeeksi, jotta syntyy itämiskykyistä siementä, ja lisäksi siementuhot ovat kuusella yleisiä. Kun isoja kuusia on harvassa, voi olla että siitepölyn leviäminen jää vajaaksi. Asiasta lisää Markku Nygrenin kirjassa ”Metsäpuiden uudistumisbiologia” (Metsäkustannus).

    Perko 29.6.2023, 10:15

    Tasaikäisenmetsänhoito  eri-ikäiseksi tai jk metsäksi on ongelmallista mutta ei mahdoton.  Jos niin  haluaa tehdä  suosittelen käymään ensin kirjastossa..   Toimitaan vanhoilla menetelmillä ja odotetaan uusia tuloksi ,  niin ei se onnistu!

Esillä 10 vastausta, 7,731 - 7,740 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 773 774 775 … 1 436 1 437 1 438