Jatkuva kasvatus käytännössä.

Kuusiakin on olemasa ”isoja” ja on olemassa ISOJA.

Minun muistini mukaan usein jo ensiharvennusleimikossa on kovastikin käpyjä tuottavia puita, niin kuusia, kuin muitakin normaali talousmetsän puita.

Jos ja kun kuusikin on yli 15 meriä korkea, on siinä hyvänä käpyvuotena runsaasti käpyjä ja Etelä-Suomessa siemen ehtii tuleentua joka kesä.

Jatkuvassa kasvatuksessa pystypuista ei kai yleensä kerätä käpyjä, mutta ainakin aikaisemmin siemenet tulivat ihan luonnonmenetelmällä alas ”hangelle”, jossa ne siiven ja tuulenhengen avulla leviävät satojen metrien päähän.

Toisaalta – Kun metsästä on harsittu parhaat puut pois, niin eipä jälkeenjääneiden sekundapuiden tarvitse siementä tuottaakkaan.

Voidaan kyllä sanoa, että jatkuvaan harsintaan innostuneet MO:t kusevat omiin muroihinsa – ja pahasti.

Anneli. Muistaakseni 25 senttinen kuusi on pieniin runkoihin luettavissa. Kun leimasimme ihan oikeasti tukkirunkoja kasvatusleimikoista, minimitukkirungoksi hyväksyttiin vähintään 23 senttinen runko. (Kut)

Isojen puiden ryhmään minä laskisin rungon, josta tulee vähintään kome tukkia, eikä sekään ole vielä mikään iso ( 3 kpl 49 dm:n tukkia)

Opettajakin kertoo tasaikäisen aukonhoidosta ja sen jälkiongelmista.  Eri-ikäinen monikerrosmetsä  on tuottava ja normaalisti kasvaa hyvälaatuista nuorta metsää .    Tuoreet eväät on opittava pitämään erillään  ja poissa huusin nurkalta jossa puhutaan paskaa ja ruikkivat reppuunsa .

PS. noin on kuin Anneli  on lukenut.   Hyvä siellä olla niitä rotupuita useamman hakkuukieron jälkeen ja voi valita jo seuraavia.

Niin se vain luonto opettaa urbaanivihreitä. Katsotaan nyt, meneekö oppi perille.

Talousmetsissä vielä kuusen sieni ja hyönteistuhot on torjuttavissa, mutta ovatko enää suojelualueilla ja kaupunki puistoissa. Voi olla, että tuho on väistämätön, ellei puuston rakennetta ja puuston ikää ohjailla. Hyväksytäänkö ohjailu, on sitten toinen kysymys?