› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,771 - 7,780 (kaikkiaan 14,357)
1 2 3 … 777 778 779 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 2.7.2023, 07:27

    Vieroitusoireita syntyy myös metsälle. Tuskin metsätkään tulevat hoidetuksi jos metsään ei mennä. Muodostuuko metsänhoitokin vapaaehtoiseksi. Metsä kasvaa kyllä itsestään, mutta olisi siellä hyvä olla jokinlainen automaatti ohjaamassa. Suuntaus on siihen suuntaan, mutta eihän metsätkään toimi ilman minkäänlaista ohjausta. Vai opetetaanko myös metsänomistajat mukavuuden haluiseksi. Maksetaan mieluummin vaikka luukulle, sekin on ollut muodikasta yhteiskunnassa.

    mehtäukko 2.7.2023, 08:11

    ”…on tehty simulaatiotutkimus, jossa reheviä korpimetsiä kasvatettiin jatkuvan kasvatuksen menetelmällä..” Nämä höpinät saa sen tekijä vetää alas vessanpytystä. Kuka uskoo,että vuodet ovat kasvu-olosuhteiltaan toisintoja? Ötökät, myrskyt,valoisuus,routa…

    Kun tutkijoilla aiheet loppuvat, aletaan improvisoimaan. Ja tulos on mitä sattuu.

    Rane 2.7.2023, 08:19

    ”on tehty simulaatiotutkimus,”

    Kun olin metsähallituksella metsurina hakkasin aukoksi yhden palstan joka oli työnjohtajan mukaan näitä vanhoja harsinta/jatkuvan kasvatuksen koealoja.Totesi vain että näissä ei mitään tapahdu.

    Ehkä simulaatioilla saadaan parempia tuloksia.

    mehtäukko 2.7.2023, 08:31

    ”…Metsä kasvaa kyllä itsestään, mutta olisi siellä hyvä olla jokinlainen automaatti ohjaamassa. Suuntaus on siihen suuntaan..”

    Siinä on Joovainin, yhden uhrin tilitys. Simulaation sekoittamat sahajauhot tuottavat tuota apatiaa.

    Jovain Jovain 2.7.2023, 09:25

    Hyvästä simulaatiosta käy myös tallintakuset, vaikka et muuta lupaakaan kuin nökösiä. Se nähtiin jo ennen aikaan, tehtiin suosiolla se aukko, ei alettu metsää tekohengittämään. Se on reilua metsänhoitoa kohtaan, mutta on reilua myös hyysätä ne koneet sinne tallin taakse, ettei jää aukon tekeminen tavaksi. Hedelmällistä on alkaa suunnittelemaan uutta sepustusta, sen ovat monet tahot huomanneet, tutkimus mukaan lukien.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2023, 09:39

    En oikein ymmärrä mikä simuloinnissa on niin kuumottavaa. Se tehdään ihan oikeissa metsissä mitattuihin aineistoihin sovitetuilla malleilla. Ei korpi lakkaa kasvamasta, vaikka hakkuissa siirrytään alaharvennuksesta poimintaan.

    Ojituksen toimivuus aiheuttaa huolta jaksollisessakin kasvatuksessa. Säätöpatoja kannattaisi lisätä: niillä saadaan tarvittaessa pohjaveden pinnan vaihteluita pienemmiksi. Myös liiallinen ojien kunnostus ja liian syvään ojitus voi olla riski, jos vähäsateisia ja kuumia kesiä tulee useammin ja kuusikot alkavat kärsiä kuivuudesta.

    https://www.researchsquare.com/article/rs-2943040/v1

    Huom. tähän näyttää olevan tulossa vielä muutoksia (major revision), joten yksityiskohtia ei kannata vielä repostella.

    Rumpuvaaran Kunkku 2.7.2023, 09:42

    Myös liiallinen ojien kunnostus ja liian syvään ojitus voi olla riski, jos vähäsateisia ja kuumia kesiä tulee useammin.

    Soilla ei ole tuota ongelmaa. Turve on kuin pesusieni tai kasteltu eristysvilla, lähes mahdoton saada kuivaksi.

    Rane 2.7.2023, 09:49

    Ojasyvyydestä on muistettava että pohjaveden pinta ei ole tasainen vaan on ojien välillä kupera(ylöspäin).Tämän takia matalaan ojitettujen sarkojen keskiosan kasvuolosuhteet ei muutu mihinkään,

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.7.2023, 09:51

    Kuinka paljon suometsän hoitaja sitten koettaakin säätää vedenpintaa, sen ratkaisevat lopulta sateet. Kuivina kesinä luonnontilaisetkin suot voivat muuttua hiilinieluista päästölähteeksi.

    Jos ilmastonmuutos tuo lisää kuumia ja kuivia kesiä, kuivuus alkaa Etelä-Suomessa jo häiritä metsien kasvua. Laurén ennustaa, että metsäojia täytyy tulevaisuudessa ryhtyä tukkimaan myös metsien tuoton pelastamiseksi.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009282480.html

    Rumpuvaaran Kunkku 2.7.2023, 10:06

    Ojasyvyydestä on muistettava että pohjaveden pinta ei ole tasainen vaan on ojien välillä kupera(ylöspäin).Tämän takia matalaan ojitettujen sarkojen keskiosan kasvuolosuhteet ei muutu mihinkään,

    Paras esimerkki turpeen veden pitävyydestä on, että kuivana kesänäkin 3 metriä syvän kanavan vieressä 5 metrin päässä olevassa ajourassa oli vettä. Ei voi kuin ihmetellä.

Esillä 10 vastausta, 7,771 - 7,780 (kaikkiaan 14,357)
1 2 3 … 777 778 779 … 1 434 1 435 1 436