› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 14,860)
1 2 3 … 79 80 81 … 1 484 1 485 1 486

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 19.4.2021, 14:23

    Jk-veljien ja siskojen kannattaa mittauttaa tilustensa arvo myyntimarkkinoilla. Ei liene epäselvää ,kenen palsta/tila käy paremmin ja parempaan hintaan kaupaksi, jaksollisesti kasvatettu ja hoidettu metsä, vai jatkuvan kasvatuksen harveikko. Viimeistään siinä vertailussa silmät avautuvat.  Lopullinen lasku tekemättömyydestä lankeaa siinä vaiheessa ja tämä vaihe on yleensä silloin ,kun perikunta yrittää muodostaa käsitystä perinnön arvosta ja huomaa perineensä pelkkiä isoja puheita.

    MaalaisSeppo 19.4.2021, 14:43

    Maapohjan arvoa voi tietysti pitää laskelmissa mukana, mutta myös arvonnousu pitäisi ottaa huomioon.

    Maapohjan arvoahan ei puukaupassa voi myydä. Jos maapohjan arvo jostain syystä lähtisi voimakkaaseen nousuun, Reima ilmeisesti myisi siitä kiireesti puita, jotta saisi maapohjan korolle vastinetta.

    Perko 19.4.2021, 14:49

    Arvo kertoo; ”Harventelen metsääni, kunnes se saavuttaa kahden millin sädekasvun. Sen jälkeen metsä harvenee lopulta niin harvaksi, että alle tulee uusi taimisto, jonka taas harvennan suoraan tukkipuuharvuuteen. Ei tarvitse kasvattaa halpaa kuitua puiden latvoissa”, hän luonnehtii.

    Tuo  kahden millin sädekasvu ratkaisee, myytävän puuston arvon näkee suoraan  niistä em taulukoista.     200 puuta 50 € puu se on yhtä kuin 10 000 €.     Tarkemmat tiedot voit pyytää Arvolta.

     

    Perko 19.4.2021, 15:23

    A. J. Ei kai alan ammattilaiselle pidä uutta ollakkaan  harrastelijan havainnoista.  Se tuottavuus % vaan tuppaa tippumaan  24 cm jälkeen, mutta on paikkoja joissa  sädekasvu jatkuu kahta milliä. Saattaa olla  ettei riskinhallinta tai rahan himo anna pitää muutenkin jo kasvua lopettavia petäjiä pystyssä.    Myönnän jos kerran  taulut niin näyttä niin se riittää.  Hitonko väliä sillä, jatkaa entisellään tamppausta ja vaihtaa aina kalleimmat taimet. Kyllä se miulle käypi kun toiset omalla maallaan kuopii.

    aegolius aegolius 19.4.2021, 15:38

    Samaa mieltä puukin kanssa. Jokin (jälleen) heittää. Eipä mitään uutta auringon alla. Mitä olen jk-artikkeleihin perehtynyt, niin kovasti olisi sanomista niissä käytettyihin lukuihin. Aivan kuten tässäkin: ensin esitetään luvut arvioitavaksi ja virheiden tai epäselvyyksien ilmetessä todetaan, että ”hitonko väliä”.

    > alle tulee uusi taimisto, jonka taas harvennan suoraan tukkipuuharvuuteen.

    Tätä jäin miettimään. Eihän raivaussahatyötä ole juuri jk-laskelmissa näkynyt… Vain jaksollisen kasvatuksen taimikon hoito maksaa. 😉

    Nuakka 19.4.2021, 16:06

    Arvo Kettusen opetusrasti no.10, 1.2 ha:”Tähän tehtiin olosuhteiden pakosta avohakkaus 1982 ja istutus 1983, kun puutavarayhtiöt eivät olisi tehneet yläharvennusta. Itse en olisi sitä kerinnyt hakata navetan rakentamisen vuoksi. Yläharvennus olisi johtanut todennäköisesti metsän rauhoittamiseen.Tätä metsää harvennettiin 1970 alussa alaharvennuksena. Siihen oli kasvanut 290 m³ puusto ennen aukon tekoa.Tämä metsä on pystykarsittu ja harvensin sen talvella 2012-13, josta sain talven polttopuut ja kuvan (alla) osoittaman kuitupinon 19,4 m³ ja rahaa 640,20 € hankintakauppana. Tämä siis ensimmäisen 30 vuoden tuotto metsänomistajalle.” Kuka vei avohakkuutilin?

    Gla Gla 19.4.2021, 16:52

    RR: ”Asennevammalla tarkoitan Gla sitä, että tiedät vastauksen kysymykseen, jota ei voi tietää. ”

    Tarkoitatko kysymyksellä tulevien vuosikymmenten markkinatilannetta? Millaisia lukuja sinun yhtälöösi piirtyy, kun vain laskemalla voi selvittää kannattavuutta? Vai oliko väitteesi asennevammastani vastaus Ranen kysymykseen?

    Timppa 19.4.2021, 17:09

    Arvollahan oli 1970 juuri oikea menetelmä.  Alaharvennuksen 1970 jälkeen metsä lihoi hyväksi tukkimetsäksi.

    Oliko se taimikon hoito niin vaikeaa, ettei metsä kasvanut kunnolla istutuksen jälkeen.  Sellaisia esimerkkejä on Suomi täynnä.  Oliko Arvolla tarkoituskin näyttää, ettei avohakkuusta seuraa mitään hyvää.  Sitähän emme tiedä.

    Meillä on 30-vuotiaissa metsissä puuta yleensä 150 m3/ha ja harvennuksessa kertyy vähintään 50 m3/ha.  Siis Arvon metsästä olisi pitänyt saada vähintään 60 m3.  Ehkäpä tulikin, mutta Arvo käytti lämmitykseen 40 m3.  Tai sitten Arvo oli lyönyt laimin taimikon hoidon ja harvensi liian vähän, mikä on aika yleinen synti, kun yksityinen harventaa.  Toki joskus yhtiön miehillä.  Silloin tällöin on joutunut siitä huomauttamaan motokuskeja.

    A ika paljon epäselvyyttä.

    Perko 19.4.2021, 17:09

    aegolius  ja muut,  sama mitä teette tai ajattelette  sillä ei ole  hitonkaan väliä minulle, sitä tarkoitin.   Tappio kuvaus on liikaa niin voitte jatkaa tamppausta.

     

    Puuki 19.4.2021, 18:32

    Arvo kertoo artikkelissa , että ha:lla on vain 200 puuta joten tyvilahon leviäminenkin pysyy vähissä.   Tekeekö hän sitten Perkon mielestä avohakkuun , kun hakkaa joka 20. vuosi 200 puuta/ha  a 50 € ?   Mitenkä pystyyn jääneet taimet ehtii sitten 20 vuodessa taas n. kuution puiksi kasvaa ?     Hurjaa on puun kasvu kun sen oikein oivaltaa…

    Jk :n kauppamiehet  lupaa usein  liikaa mainoksissaan.  Kun  muutenkin voidaan mm. uudistuskuluja pienentää . Ei aina tarvitse tehdä kalleimman mukaan , niin siksi useimmissa tapauksissa tasaikäinen kasvatus tulee edullisemmaksi pitkityksessä. Yläharvennusta voidaan tehdä tasaikäisissä metsissäkin; sekin puuttuu yleensä jk:n oppaiden kannatattavuusvertailuista.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 14,860)
1 2 3 … 79 80 81 … 1 484 1 485 1 486