Voi olla turhaa sanoa heille joilla sosiaaliset  taidot  ovat jääneet vajaaksi tai kehittymättä.   Kerron silti, ei puiden  monikerroskasvu/jatkuvamyynti  ole romahtanut.  Kertoimetkin ovat edelleen samat, sähköä tulee ja auton jarrut toimii.

Varmaan pian saatte varmuuden aukkohakkuun kumulatiiviseen  tappioon.

On kompattava mehtäukkoa, mutta auttaako se on jo toinen asia. Vaikea on Suomen metsät nähdä jaksottaisina metsinä, se tuskin on mahdollista. Paremmuuskin on vähän kuin vieraissa, niistetään puolin ja toisin ja kuvitellaan saatavan etuutta. Pitäisi olla selvät pelimerkit, jos vertaillaan.

On tuo lusto, mutta sitäkin omitaan. Arvo K. on osoittanut ja todistanut omansa, mutta myös alaharvennuksen puolella painotukset tuntuvat olevan samoja. Yläharvennuksen, väljennyksen, lisätyn kiertoajan, hallitun harsinnan, (tai kumulatiivinen korkotekijä) jne. puolella. Ovat niitä samoja jatkuvan metsänhoidon elementtejä.

Vertaile niitä sitten, mutta vaikea on myös jaksottaisesta metsästä lähteä tekemään jatkuvaa, vaatii siirtymäaikaa. Mutta ne metsät, jotka syystä tai toisesta sitä ovat, tuskin niitäkään kannattaa lähteä muuttamaan. Voi olla, että menetetään ja tuhlataan paljon arvokasta, jatkoon sopivaa.

Jos Gla koroksi piirtyy yhtälöön 5%, niin jaksollisen kasvatuksen uudistamiskulujen on oltava jo hyvin matalia, jotta kannattavauudesta voidaan puhua. Jo hyvilläkin kasvupaikoilla, huonommista puhumattakaan.

Jo yksin korko on niin ratkaisevassa asemassa, että varmojen vastausten antaminen on hankalaa ja minä en siihen kykene. Uudistamiskulujen suuruus ja korko ovat keskeiset tekijät. Toinen maksaa pikavippikorkoja ja toinen tunkee euronsa patjan alle. Toinen tekee uudistamisen harrastuksena  halvalla itse ja toinen maksaa työnjohtokuluineen jne. kaiken mahdollisen. Jos puhutaan puuntuotoksesta, niin omakin käsitykseni on, että jaksollisella pärjätään.

Olet närkästynyt siitä Gla, että kirjoitan aiheesta, että puuntuotos ja kannattavuus eivät ole asama asia. Kun luen näitä kirjoituksia, niin muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, että valtaosa kirjoittajista käsittää niiden olevan synonyymejä.

RR: ”Olet närkästynyt siitä Gla, että kirjoitan aiheesta, että puuntuotos ja kannattavuus eivät ole asama asia.”

Närkästynyt olen lähinnä siitä, ettet halua keskustella asiasta edes kysyttäessä, vaan toistelet asiaa, jonka olet keksinyt, joka ei ole peräisin näistä keskusteluista, mutta josta syytät keskustelijoita. Minullakin on ilmeisesti asennevamma, kun käytän kannattavuuslaskennoissa oletuksiani, joihin sisältyy pitkän aikavälin aiheuttama riski. Et silti kerro, miten pitäisi laskea, jotta asennevammaa ei minulla olisi. Uudistuskulujen ongelma suurilla prosenteilla ei ole vastaus.

Kun investointipäätös eli esim. uudistamistapa on valittu, sen jälkeen kannattavuus laskenta on jokseenkin turhaa. Päätös on tehty, rahat sidottu ja huonolla hoidolla voi enää vain heikentää kannattavuutta.

Kun tilan saa ostettua 2,5% korolla laskettuna, on turha haaveilla 5% kannattavuudesta.