Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,521 - 9,530 (kaikkiaan 10,487)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Puuttuu tuottavuus € euroina luku  ja  ei ole   syntynyt  mitään tosiasioihin  näyttöä kun  se on  varma  ”lie”.   Voi olla ropobotti tunkemassa kahta tusinaa fiktiota päivässä.  Pitäis olla täälläkin testi.

    Visakallo Visakallo

    Perko ei taida nyt olla ihan kunnossa.

    Panu Panu

    Metsälehti teki jutun Konneveden 80ha JK-hakkuusta tuoreeltaan hakkuun jälkeen kun kaikki oli vielä hyvin. Kannattaa lukea kellä on oikeudet.

    Kommenttiboxissa Riikilä pohtii pysyykö jäänyt puusto pystyssä myrskyssä.

    Siellä on myös kiinnostavaa tietoa korjuun tehokkuudesta ja tukin hinnasta tässä JK-hakkuussa.

    https://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/7-2019/209666.html

    Jovain

    Visan kuviokohtainen tuotto verrattuna metsäkohtaiseen tuottoon ovat eri asioita. Niitä ei voi niputtaa, jk:ssa kysymys on eri tavalla tuotetusta puusta. Ajassa ja paikassa ja kahdella eri hoitotavalla tuotetusta puusta.

    Timppa

    Visa on täysin oikeassa.  Jaksollisen metsässä kasvaa kaikenkokoisia puita oikeassa suhteessa.  Jatkuvan metsässä ei edes kasva.

    Metsänomistajalla on vain yksi mittari.  Koko tilan puumäärä tien varressa kerrottuna yksikköhinnoilla ja vähennettynä kuluilla.   Tämä kertoo metsätalouden kannattavuuden.  Ei se missä järjestyksessä puut kasvat tai niitä hakataan.

    Puuki

    <p>Periaatteessa jokaiselta kuviolta pitäisi pystyä saamaan positiivinen lopputulos. Se on vähän kuin muna vai kana-kysymys  miten metsätalouden kannattavuutta pitäisi laskea ; koko tilalta vai kuvio kerrallaan.</p><p> </p><p> </p>

    Metsuri motokuski

    Tuon jovainin vastauksen perusteella tuleekin se näkemysero miksi asia on niin kiistanalainen jk:n ja jaksottaisen osalta. Jos jk kasvattaja vertaa tulosta aina kuviokohtaiseen tulokseen ja jaksottaisen kasvattaja aina tilakohtaiseen tulokseen niin vertailu on epätasapainossa.  Jaksottaisen tuotto perustuu aina tilakohtaiseen tuottoon koska eri ikäluokkia on kasvamassa koko ajan tilalla. Jos veratilu saadaan yhteneväiseksi käsittämään koko tilaa niin voidaan saada edes vertailu oikealle tasolle.

    Perko

    Timpan  oletustiedoilla ”heikoin lenkki”  saalis ei kuitenkaan riittänyt edes  600  € vuosituottoon vaikka  mahdollisuus olisi ollut 1200 €.

    Puuki  on nyt löytämässä sen * – tuoton!   Alun startti käsijarrupäällä  aukosta  ei voi  millään antaa miinus korkojen kanssa  plustulosta  yksinkertaisella aukonhoidolla.

    Puuki

    Minä olen jo ”löytänyt” sen mutta sinä et ole vielä lähelläkään, kun et osaa laskea tapauskohtaisesti kannattavuutta edelleenkään.      Missä ne miinusmerkkiset korot on ?  Korko% on esimerkiksi saman riskitason sijoitus kuin metsän kasvattaminen on. Aina positiivinen ja lasketaan lähtötilanteen mukaiselle erotukselle rahamäärä/ha.

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Visan kuviokohtainen tuotto verrattuna metsäkohtaiseen tuottoon ovat eri asioita. Niitä ei voi niputtaa, jk:ssa kysymys on eri tavalla tuotetusta puusta. Ajassa ja paikassa ja kahdella eri hoitotavalla tuotetusta puusta.”

    Etkö Jovain jo voisi vähitellen lopettaa tuon jaarittelusi. Haluaisin todellakin tavata metsänomistajan, joka ei jaksollisessa kasvatuksessa niputtaisi metsiensä kuvioita yhteen, eli hän keskittyisi vain yhden kuvion hoitamiseen ja hakkaamiseen. Tuohan olisi sama, jos jk-kasvattajaa vaadittaisiin käsittelemään metsissään vain yhtä tiettyä aluetta.  Jk:ta markkinoidaan sen takia tällaisilla keinotekoisilla esimerkeillä, sillä se ei pärjää muuten jaksolliselle kasvatukselle. Jaksollinen kasvatustapa tarjoaa metsänomistajalle Suomen oloissa käytettävissä olevilla puulajeilla selkeästi kestävän ja kaikilla mittareilla paremman tuloksen. Metsänomistaja ei voi tehdä taloudellista tulostaan koskaan yksin, vaan hän tarvitsee puilleen myös ostajan, joka tarjoaa vaihdon välineenä metsänomistajan puista rahaa. Jos jk-olisi tässä arvoketjussa toimivampi puun kasvatustapa, se oli ollut meillä koko ajan valtamenetelmänä, eikä näitä keskusteluja edes käytäisi.

Esillä 10 vastausta, 9,521 - 9,530 (kaikkiaan 10,487)