Miinusmerkkinen korko on kai se jaksollisen alkupätkä jossa taimikon arvokasvu on pienempi kuin on Perkon tai kenen tahansa sijoittajan tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle. Nämä ”tappiot” pitää saada kuitattua myöhemmin. Laskin tällä tavalla esimerkkejä aukon tuottoketjuun mutta Perko ei niitä tainnut hyväksyä kun jaksollinenkin malli pärjäsi kohtuullisesti; eli kiertoajan keskivaiheilla saatiin jo positiivista tuottoa alun tappioista huolimatta. Laskin pätkissä korkolaskurilla joten numeroarvot ei välttämättä ole ihan pätevät mutta periaate ehkä hyväksyttävä.

Maapohja paljaana  ja  aloitus taimet ruoppauksineen ( – 3000€ x   20 v  4%^^ !).  Tuossa on miinus edessä!   Yksinkertaisella aukontekijällä on näitä plänttijä  metsässä keskimäärin 3/5   pinta-alasta.  Saatte laskea muutenkin  mutta  tulosta se  ei muuta.  Juttu on 20 vuodessa pakkasella  kuus’tuhatta €  per hehtaari!

Jos lähdetään liikkeelle rakenteeltaan optimaalisesta erirakenteisesta metsästä kuten Timojen YLE-esimerkissä, siihen on mahdollista tehdä avohakkuu tai jatkaa jatkuvalla mallilla. Perko kehuu että jk:n myynti olisi jopa 1000 euroa per vuosi. Tähän summaan tarvittaisiin esim. tukkikuution hinnalla 70 euroa noin 14 kuutiometrin jatkuva kasvu. Tilanne ei kuulosta mahdolliselta ylläpitää pysyvästi, ehkä joitakin vuosia väliaikaisesti.

Käykää katsomassa Näköislehdet-arkistossa vuoden 2019 Metsälehti 7 sivu 20, jutun pääkuva. Kuinka moni teistä vielä harventaisi kuvan kuusikkoa, minä en missään tapauksessa. Omistaja sanoo että metsätuloja tarvitaan jatkossakin ja kammoksuu uudistamiskuluja. Mutta uudistaminen hoituu aukosta saatavalla korkeammalla kantorahatulolla, ja ainakin lähellä tietä sijaitsevassa kuusikossa lisäksi energiahavuilla. Korkeamman tulon voi sijoittaa metsän ulkopuolelle. On tiedossa aika varmojakin sijoituskohteita, joista saa keskimäärin paremman tuoton kuin metsästä ja vähemmällä vaivalla.

Jutussa lasketuilla tuottoprosenteilla voi leveillä mutta toteutuvatko ne käytännössä? Täystiheästä harvaksi vedetty metsä vetää monta vuotta henkeä kun puut joutuvat vahvistamaan juuristojaan tuuliolojen muututtua. Myös kosteus- ja valo-olot muuttuvat ja välttämättä vanhojen puiden yhteytyskoneisto ei enää elvy niin kuin kuviteltiin.

Noinhan se on, että jk  ei ole velassa ja myy 15  vuoden kohdalla tai ennemmin 6000 €  kasan. Toistaa jatkuvaa myyntiä .  Metsä säilyy  koko alaltaan myyntiin  johtavassa puun tuotannossa, jossa on päättymättömän sarjan ja  monikerroksellinen kasvu.   ( mhy mittauksessa parhailla paikoin 23 m3 /v.  )   En ole  kehumassa  mutta yritän  saada tolkkua  kusettajia vastaan.

Huom!  noihin  V- valehtelijan  väittämiin  ei tarvitse  vastata.

PS.   Aukontekijät  ovat myyneet  nahkansa  selluvirman lautturiksi!

” harvoissa tapauksissa jk tuottaa paremmin euroja/ha.”  Puukin  epäilylle  ei ole näyttöä mutta päinvastaiselle on .  Katsoo siitä  Pukkalan käyristä sen keskikasvun  ja nopeuden niin  asia varmistuu.

— Mitäs Timpan  tuloksesta repisi kun sen brutto ei  riitä niihin  mitä on sijoitettu korkoineen!

Eilen kertomassani kohteessa latvusmassan myyntitulo oli 1500 euroa/ha, millä kattaa uudistamiskulun ja vielä jääkin.  Leimikon koskihinta oli 70 euroa/m3 (sis latvusmassan).   Repikääpä tästä jatkuvan kasvatuksen harjoittajat.