Tutkijat ovat todenneet, että myyräkannan huippuvuosina myyriä voi olla 500 hehtaarilla. Syklin laihimpina vuosina, joka ajoittuu säännöllisesti huippuvuotta seuraavaan vuoteen, ei yhtään. Syklien väli on n. neljä vuotta. Kettuja on Suomessa syksyisin lisääntymiskauden jälkeen n. 90 000. Siitä metsästettiin esim. vuonna 2024 36 000 kettua. Metsästys keskittyy talviaikaan. Luvut paljastavat, että ketuilla on hyvin mitätön merkitys myyräkantoihin. Jos kettu popsii huippuvuonna pelkästään myyriä, millä se elää seuraavat kaksi-kolme vuotta? Olen käynyt lukuisia kertoja ketunpesillä. Sieltä saa hyvän käsityksen ketun saaliseläimistä. Myyrännahkoja ei ole näkynyt. Jätöksiä riistaeläimistä kylläkin. Mutta en ole ketulle kateellinen. Sen suku on metsästellyt täällä pitempään kuin omani.

Tämä meidän jahtipäällikön touhu alkaa muistuttaa enemmän sotaa kuin metsästystä. Jos reilun 1000 hehtaarin alalta  tappoivat 24 kettua vuodessa ja nyt viiteen vuoteen ei ole näkynyt häntääkään, niin siinä on vedetty ekosysteemi aivan sileäksi.  Räkä pärskyi kuplien ja selitti ettei sitä viimeistä saa hävitettyä!

Ei Perkon juttu voi pitää paikkaansa.  Jos kyseessä on hyvä reviiri, niin kyllä se alkaa täyttyä viikoissa viimeisen ketun jahtaamisesta.

Puuston hakkuutapaa muuttamalla oli mustikoita ja muutama metsokin ilmestynyt joku vuosi sitten, ne ketut on poissa edelleen enkä ole nähnyt mehtojakaan.

Se, että mustikat ja metsot palasivat hakkuutavan muutoksen myötä, kertoo usein siitä, että metsään saatiin juuri sopivaa valoa ja suojaa – mehtohan arvostaa erityisesti varttuneempaa, peitteistä metsää ja mustikkavarpujen hyttyset ovat poikasille välttämätön ravinto.
Se, että ketut ja metsot loistavat nyt poissaolollaan, voi johtua monesta metsästäjästä.