No rehellisesti sanottuna pankeilla ei ole juuri mitään tietämystä metsätaloudesta ja se näkyy rahoituksissa.
Kyllä niillä on tietämys. Pankeilla ei ole kuitenkaan tietämystä aikooko ostaja parturoida osto palstan ja käyttää hakkuu tulot ihan muuhun kuin lainan maksuun.
Istutusta vailla oleva aukko on huono lainanvakuus
Pankkien edustajia on kuitenkin mukana metsärahastojen markkinatilaisuuksissa. Yllyttämässä sijoittamaan näihin rahastoihin. Ja ainakin mitä olen parin metsärahaston toimintaa seurannut, pian metsätilakaupan jälkeen vedetään tila aukeaksi pyykistä pyykkiin. Jälkihoito siitä mistä aita on matalin.
Pörssin puolella itsellä ollut ostot vahvasti metsäpuolen osakkeissa kesän aikana. UPM, Stora, Metsä Group ja Huhtamäki löytyy salkusta ja kaikki plussalla. Osa liki 20%, UPM:n ostot ei ihan monttuun osuneet, mutta eiköhän sekin vielä kiri.
Lisäksi sijoitin kk sitten pienen kylän rivitaloasuntoon. Nyt samasta yhtiöstä kaksi huoneistoa, vuokratuotto 25%.
Tämän palstan mielestä molemmat huonoja sijoituksia, mutta ilmeisesti menen vastavirtaan… nuo riskit kestän kyllä näillä tuotoilla.
Metsissä ylivoimaisesti eniten rahaa kiinni ja jossain vaiheessa tarkoitus siirtyä myyntipuolelle metsien suhteen… mutta ei vielä tämän vuoden puolella. Vielä pitää muutama kuvio hoitaa kuntoon ja kunnon kasvuun ennen myyntejä. Toivottavasti ei kovin jyrkkä alamäki ala vielä ensi vuonna metsien hinnoissa.
Mjo näyttää kuuluvan samaan sarjaan pankkien kanssa.
Makarovi voi perustella?
vastasin vain kysymykseen. Miksei pankit arvosta metsätiloja vakuutena. Puut voi myydä ja rahat pistää menemään, eikä lainanvakuutta enää ole olemassa.
No ensinnäkin vierastan yksinkertaista ajattelua ja ajattelen asiaa metsätalousyrittäjän silmin.
Viimesimmän lainan kohdalla (n.2 vuotta sitten) joka ei mielestäni ollut ites erityisen iso tuijotettiin vain sitä tilaa mitä olin ostamassa ja tentattiin juuri tuota että mitä teet hakkuu tuloilla ynm. Tehtiin tiukka maksuaikataulu ja valitettiin yhdestä metsälainasta joka oli ollut minulla 2010 vuodesta lähtien.
Minusta olisi hyvä tutustua asiakkaaseen jonka omavaraisuusaste on yli 90%, täysin aukoton laina/laskujen maksuhistoria, tileillä rahaa/sijoituksia ja metsää erikehitysluokissa kohtuullisesti.
Pankeissa ei ole kokonais ymmärrystä metsätalouden lainottamiseen. Jos sinulla on kasvu vaikka 5000m3/vuosi ja kehitysluokat kunnossa voisi huoletta vaikka korkoja pelkästään maksaa jonku vuoden ja tehdä vaikka 10 000m3 puukaupan ja maksaa sillä lainan vaikka pois tai osalla rahalla ostaa uusia palstoja. Kaikkea tämmöisiä instrumentteja hyville asiakkaille.
Niissä pikkukuntien rivitaloissa saattaa hetken olla tuotto tuota luokkaa. Alkaa paljon olla 70-90 luvulla tehtyjä rivareita, joissa vastikkeet kovat ja niitä todella vaikea myydä. Vuokra-asunnoista on ylitarjontaa ja tämä heijastuu hintatasoon. On jo ilmiö, että osa ei niistä pääse eroon ja satojen eurojen vastikkeet juoksevat kuukausittain, kun asukas joutuu hoitokotiin tms. Vanhaa rivaria pikkukunnasta en itse enää huolisi mistään hinnasta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään