Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • Puuki

    Kerroin n. 5 vuotta sitten 1 -kerran, että omalle työlle jää n. 3 € /kuutio vaivan palkkaa, jos hoitaa korjuun tj:n itse.  Siitä jää tuostakin T:n esimerkistä laskettuna nettona  2,60 €  kasvatushakkuulta. Päätehakkuulla ei yleensä mitään tai voi mennä miinukselle.  Ainut parempi ”tienaamisen” paikka omatoimisuudella on jos saa eri puutavaralajeja ja mittoja käyttäen paremman keskikuutiohinnan puille.

    mehtäukko

    Noin se vaan kaytännössä on. On silkkaa kosmetiikkaa, että esim muutaman motin parrumäärä korvaa teossa ja ajossa sen aiheuttaneen lisätyön. Automies käy tietysti innolla nökkösen ja pitää erillään tehtaalle asti…Muutama mä-,tai ko – laatutyvi .Sama paskan hailee. Ja jos /kun niiden takia varsinainainen tukkikasa jää pieneksi, nekin menee kuituna!

    Metsuri motokuski

    Hienoa että Tilley keksi isännättömän rahan kodin ja avasi  sen meille. Tähän kun ympätään se LV:n väitöstyö, josta tämä kaikki alkoi muutama vuosi sitten,  jossa hän taisi todeta että metsäkoneet ovat autoittaneet maaseudun ja tuhonneet maaseudun elinkeinot. Tämä Jovainin saama kate olisi varmaan parempi (vai olisiko ? ) jos maataloustraktoreilla talvisin olisi puunkorjuut suoritettu. Nythän se on myöhäistä kun traktorit on valjastettu maanviljelyskäyttöön eikä moni isäntä metsään lähde niillä vehkeillä ja noilla korjuuhinnoilla joilla metsäkoneurakoitsijat  työn tekee.

    Näyttää että Jovainkin alkaa pehmenemään kun hän ei enää vaadi korjuunkaan tarjouskilpailuttamista . Riittää kun yhtiöt tunnustavat isännän hommaaman korjuun tasapuoliseksi kumppaniksi. Sehän se auttaa varmaan. Yhteisymmärrys on jo todella lähellä eikä enää tarvita kuin valtakunnansovittelijan sovintoesitys niin tämäkin kiista ratkeaa.

     

    mehtäukko

    Niinpä. Väitös mukamas  maaseudun tuhoutumisesta metsäkoneiden takia oli yksi höykän köykän pään nousema! Se oli vain tegnologian ja kehityksen luontainen kehityskulku maailmassa konevalmistajien kiistämättömään kärkeen.

    Puuki

    Ja melko nopeasti selvisi tämäkin asia . Olisiko mennyt n. 6-7 vuotta tai jotain. Oli ainakin nopeampaa kuin esmes sote-vääntö.  Sehän ei ole ratkennut vieläkään ja on puitu jo reilusti yli 10 vuotta.  Siinä on ehtinut moni kärsimään ilman kunnon hoitoa, kun rahat on menneet työryhmien pyörittämiseen ym. häsläämiseen.

    Uusmetsäläinen

    Tänään kannetussa Metsälehdessä oli perusteellinen juttu Turun hovioikeuden päätöksestä, jota ainakin Planter on täällä hyvin kuvannut. Täytyy tunnustaa, etten jaksanut kaikkia 49 sivua tätä polveilevaa ja poukkoilevaa keskustelua lukea.

    Hovioikeuden päätöksellä lienee jopa ohjaavaa merkitystä, koska KKO:n ennakkopäätöstä ei ole.

    Oleellisin juttu päätöksessä on, että näyttövelvoite on erityisesti ostajalla (sopimuksen laatijana). Epäselvää sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi ja vakiintuneen kauppatavan mukaan tukkiosuus on käytettävä mahdollisimman tarkoin. Aikamoinen valttikortti puunmyyjälle.

    UPM:n näyttö leimikon huonosta laadusta ei hovioikeuden mukaan riittänyt, mutta käräjäoikeuden mukaan riitti. Aikaa ehti kulua lähes neljä vuotta jutun käsittelyssä. Oikeutta vai sattumanvaraista arpapeliä?

    mehtäukko

    Jälkimmäiseen kallistun. Kuten ketjussa on todettua, lähtökohta on kauppasopimus ja sitä noudatetaan. Sama on tottakai myös hankintakaupoissa. Koneella tehdessä siinä sitä tuleekin nopeasti sutta ja sekundaa.

    Mutta tavara on tarkastettava levällään kentällä jos siltä tuntuu.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Varmaa näkyvää taisi käsittelyn aikaan olla enään kannot, eli puut oli ainakin varmasti kaadettu. Muuten taisi olla enenmin arpapuolelle menoa.

    mehtäukko

    Olisi vertailun vuoksi ja mielenkiinnosta ”jännä” nähdä hankintakauppojen sovittujen kauppa-ehtojen toteutuma?

    Ja mikä on laatutietoisen myhistyksen hankintojen priima-prosentit??

    Jovain

    Puuki: Kysymys oli pystykaupasta ja sen korjuulaskun vähentämisestä verotuksessa ja sen saman laskun alvin vähentämisestä verotuksessa.

    Esimerkin mukainen korjuun lasku on edelleen 29 % puutilistä ja korjuun alvi on 24 %. Mitä tekemistä näillä on teidän puunhintalaskelmien kanssa ja onhan tuo vähennys itse kunkin laskettavissa esimerkin valossa euroina  ja on aivan muuta, kuin tarjoamanne puun hintaero 3,6 euroa tai 2.6 euroa nettona. Esimerkin mukainen vähennys on edelleen 29 % puutilistä ja korjuun alvi 24 % puualveista. Näillä mennään.

    Saatte huutaa hallelujaa niin kauan kun huudattaa ja tuo isännätön raha on edelleen olemassa. Siellä se on pystykaupan korjuutileillä.

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 969)