Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Tämä aihe sisältää 275 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 275)

1 2 3 … 17 18 19 … 26 27 28

Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Sent on: 8.3.2019, 20:13
Merkitty: valkohäntäpeura metsäkauris

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

Tekijä
A.Jalkanen

Theme Harrastukset

puunhalaaja 19.3.2019, 12:04

Tuolla Planterin linkissä sanotaan myös näin:

Varsinais-Suomen vaihtelevassa metsien, peltojen, saariston ja paikoin tiheän asutuksen kirjavoittamassa maisemassa viihtyvät erityisesti pienet hirvieläimet. Valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat ovat alueella runsaita ja arvostettuja.

Mikäs siinä sitten.

Reima Ranta 24.3.2019, 22:21

Mihin valkohäntäpeuran metsästyksessä tarvitaan 500 ha? Oikea luku on 5 aaria, joka riittää vallan mainiosti. Tällaiset vahingolliset vieraslajit tulisi kiireesti poistaa Suomen luonnosta.

Planter 25.3.2019, 16:21

Valkohäntäpeuran metsästykseen tarvittavan pinta-alan pienennystä on kyllä yritetty, alla pari esimerkkiä.

Lakialoite valkohäntäpeuran metsästykseen käytettävän alueen pienentämisestä 250 hehtaariin:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/la_25+2012.pdf

Toimenpidealoite valkohäntäpeuran 500 hehtaarin yhtenäisen metsästysalueen poistamisesta:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/TPA_12+2016.pdf

Olen myös kysynyt maa-ja metsätalousvaliokunnasta miksi aloitteet laitetaan silppuriin vaikka ongelma vaan pahenee. Tällaista palautetta on tullut:

”Itse asiassa hirvien kohdalla kannanhoidossa on jo edetty eri toimenpitein ja nyt tarve olisi erityisesti saada peurakantoja samalla tavalla kuriin.
Sinänsä hirven aiheuttamat tuhot maa- ja metsätaloudelle ovat suurimmat ja osin varmaankin siksi tuota kannanhoitoa on lähdetty toteuttamaan siitä päästä. Kolareiden kohdallahan on tosiaan toisin, eli kuten toteat, niiden kohdalla puhutaan yleensä valkohäntäpeura- tai metsäkauriskolareista.

Eli kaiken kaikkiaan toimenpiteitä on kyllä tosiaan tehty, mutta niiden vaikutukset tulevat viiveellä. Toki asiassa on vielä paljon tehtävää. Digitalisaatio ja tieteellinen kehitys auttavat näiden kantojen kehityksen arvioinnissa ja sen pohjalta kannanhoitoa voidaan jatkossa tehdä paremmin.
Uskoisin että asiasta vallitsee loppujen lopuksi aika hyvä yhteisymmärrys. On tärkeää painottaa keskustelussa liikenneturvallisuutta ja näin varmasti tulemme tekemään. Täytyy jatkossakin myös seurata miten nuo kannanhoitoon liittyvät uudistukset etenevät. Kuten todettua, toimenpiteiden vaikutukset alkavat vasta hiljalleen näkyä.”

Siis kannahoitosuunnitelmalla kuvitellaan saatavan asia kuntoon.

Uudellamaalla on ollut alueellinen kannanhoitosuunnitelma vuodesta 2015:

https://kyrkslattjvf.fi/doc/valkohantapeurahoitosuunnitelma.pdf

Katsoin miten se on ”purrut”:

Kaikkien Uudenmaan noin kahdenkymmenen riistahoitoyhdistyksen alueella valkohäntäpeurakanta on noussut kannahoitosuunnitelman tekemisen jälkeen, vuodesta 2015 vuoteen 2017. RiistaWeb:in metsästäjien arvioiden mukaan metsästyksen jälkeen jäävä kanta on noussut Uudellamaalla noin 50% kolmessa vuodessa.

*************************************

VALKOHÄNTÄPEURA-Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja

Riistakeskus 23.11.2015

”Selvä enemmistö metsästysoikeuden haltijoista näki valkohäntäpeuraa arvokkaana riistaeläimenä. Maanomistajista 92 % arvostaa valkohäntäpeuraa omilla maillaan ja maanomistajista 77 % ei ollut havainnut valkohäntäpeuran aiheuttamia vahinkoja maallaan. Metsästäjistä 95 % arvostaa valkohäntäpeuran metsästystä ja 82 % metsästäjistä on sitä mieltä, että valkohäntäpeura on tärkeä riistaeläinlaji metsästysseuran toiminnassa. 54 % vastaajista piti kannan koon kasvattamista nykyisestä tärkeänä tavoitteena.”

sitolkka 25.3.2019, 17:56

Pitäköön jokainen vieraslajinsa aitansa sisällä joka niitä haluaa. Vapaana niiden ei saa olla Suomen alkuperäistä luontoa tuhoamassa.

suorittava porras 25.3.2019, 17:58

No menepä aitaamaan!

sitolkka 25.3.2019, 18:23

No jos jokainen joka niitä haluaa kasvattaa niin tekisi niille aidat. Minulle riittää, että julistetaan virallisesti lainsuojattomaksi. Aluksi voitaisiin jonkinlaista tapporahaakin maksaa.

Planter 27.3.2019, 12:36

Sanomalehtikatsauksen satoa:

Gla 27.3.2019, 12:41

Aktiivinen kirjoittaja, mutta ihan aiheesta:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.307875

sitolkka 27.3.2019, 14:07

On suuri riski, että tämä vieraslaji pian leviää Suomesta muuallekin Eurooppaan. Siksi tulee ryhtyä pikaisiin toimiin sen hävittämiseksi.

A.Jalkanen 27.3.2019, 15:40

Hirvieläinten lihan arvo on suurimmillaankin vain 1 kg/ha vuodessa eli korkeintaan 10 euroa, keskimäärin paljon alempi eli noin 2 euroa, mikä on noin 1-2 prosenttia metsän tuoton arvosta.

https://maanomistajainliitto.fi/riistassa-on-arvonpotentiaalia/