Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • sitolkka

    Metsätalouden menetyksillä valkohäntäpeurasta ei päästä eroon. Mutta sen vaikutukset alkuperäiseen luontoomme ovat suuret ja luonnonsuojelullisilla perusteilla sen pitäisi paremmin onnistua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.398843

    Uusi metsästäjille suunnattu koulutushanke vaikuttaa hyvältä – riippuu tietenkin sisällöstä. Palstan metsästäjät, käykää tilaisuuksissa ja kertokaa missä mennään.

    Planter Planter

    Nyt niitä valkohäntäpeuroja on jo ehkä noin 111 500! Enkä yhtään tykkää hirvieläinmäärien uutisoinnista.  ”..kannan kasvu hidastui”.

    Vuosi sitten 98 000, nyt 111 500, kasvua  on 13 500.

    13 500 / 98 000 = 0,138  –> 13,8%

    ***********************************************

    29.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
    Valkohäntäpeurakannan kasvu hidastui

    Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2018–2019 oli noin 111500 yksilöä (95 % luottamusväli 106500 – 117000) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 7,4 %.

    Uutinen vuoden takaa:

    7.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
    Valkohäntäpeurakanta yhä kasvussa

    Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %

    Gla Gla

    Minäkään en ymmärrä tuota laskentatapaa.

    Mallin tulosten perusteella Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2016–2017 oli noin 77100 yksilöä (95 % luottamusväli 72500 – 81800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 5,6 % (kuva 1).

    http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2017/03/Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurakanta-talvella-2016_2017.pdf

    Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 % (kuva 1).

    http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2018/03/Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurakanta-talvella-2017_2018.pdf

    Jos 16-17 on kasvua ollut edellisestä vuodesta 5,6 %, ei se ainakaan noiden linkkien takana olevasta käyrästä näy. Ja kun kanta on kasvanut 77100 > 98100 kpl, minusta 98100-77100/77100*100=27%. Luken mukaan kasvua on ollut 12,5%.

    Kuka osaisi selittää, millä tavalla lukuihin on päästy?

    16/17 > 17/18, kasvua 21 000 kpl

    17/18 > 18/19, kasvua 13 400 kpl

    Tuon perusteella kasvu tosiaan on hidastunut. Vahinkojen määrä jatkaa silti kasvuaan. Surullista on myös se, että tiheyskartassa 17/18 pidettiin värit ennallaan, mutta niille annettiin uudet merkitykset. 16/17 tummin väri oli > 30 kpl/1000 ha, seuraavana vuonna tuon värin määritelmä oli >50 kpl/1000 ha. Sekään ei tuon tumman paiseen leviämistä kartalla näytä estävän. Keski-Suomessa kannattaa laittaa suunnitelmat puolustuslinjoista jo valmiiksi, kun vihollinen vääjäämättä sinne koko rintaman leveydeltä pyrkii:

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keski-Suomessa kannattaa laittaa suunnitelmat puolustuslinjoista jo valmiiksi

    Meinaatko Gla että pitäisi laittaa ihan muuri? 😀

     

    Gla Gla

    Riista-aita voi olla halvempi ratkaisu, mutta sekään ei auta. Pioneeri- ja sissikomppania on jo tilannekartan mukaan selustassa. Kannattaa käyttää 70 vuotta sitten hyväksi havaittua menetelmää.

    arto arto

    Tervetuloa meillä tänne ylös savoon. Saa vanhat miehet tuoretta lihaa perukoilla.  Ei meillä olisi ongelmia. Ne hoituisi pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Laitetaan ruokintapaikalle se uusi hyppypanos, ja laakastaan etänä kun on sopiva määrä elikoita paikalla.

    sitolkka

    Myöhäistä sinne enää muuria laittaa, kun yksittäisiä harhailijoita on nähty jopa Pudasjärvellä saakka.

    puunhalaaja

    Vietin äsken iltaa Kortejärven lintutornissa. Viereiselle pellolle marssi 43 peuran lauma, lisäksi toisella pellolla oli 5 kaurista. Paluumatkalla tein ysitieltä pienen lenkin sivuun, ja eikös heti kohta vastassa ollut toinen yli 40 eläimen lauma. Pienempiä parvia en viitsinyt edes laskea.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 275)