› Keskustelut › Harrastukset › Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 19 20 21 … 26 27 28

  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Sent on: 8.3.2019, 20:13

    Merkitty: 

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Planter Planter 29.3.2019, 21:25

    Levittäytymisalueen rajoilla Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa pyyntilupien käyttöaste on ollut 30-40 % luokkaa, joten pyrkimys on selvästi levittää arvostettuja valkohäntiä syvemmälle Suomeen, ei estää leviämistä. Jossain oli ohje, että pitäisi pidättäytyä metsästyksestä niin kauan kun kanta on alle 3-5 / 1000 ha.

    suorittava porras suorittava porras 29.3.2019, 21:51

    Se ”jossakin” on mielikuvituksen tuotetta. Tuore ohje on hakea mahdollisimman paljon lupia ja pannkkiluvat päälle.

    Taiki 29.3.2019, 22:32

    Ohje voi olla mikä vain, mutta  kyllä jahtipäälikkö metsästyssopimusta tehdessään sanoi että valkohännät säästetään toistaiseksi kun PITÄISI SAADA UUSI METSÄSTETTÄVÄ RIISTAELÄIN.

    Gla Gla 30.3.2019, 06:15

    Näinhän se monesti on. Rivimetsästäjä voi olla halukas vastuulliseen toimintaan, mutta seura ruokintavelvoitteella ja rauhoituksilla varmistaa kannan kasvun.

    Sama pätee villisikaan. Hyppymiina voisi olla hyvä ajatus, mutta kun taisteluvälineissä on tarkoitus myös haavoittaa ja siten sitoa vihollisen toimintaa enemmän kuin hiukan lopullisempi ratkaisu, ehkä se ei kuitenkaan metsästykseen sovellu.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.3.2019, 10:16

    Leikilläni minä sitä miinaa…

    MT: ”Valkohäntäpeurakannan tuottoprosentti on yli 65 prosenttia. Aikuiskannassa on arviolta 1,3 naarasta yhtä urosta kohden.”

    Naaraisiin painottuva metsästys auttaisi nopeimmin; kannan tuottavuus alenisi.

    Planter Planter 30.3.2019, 11:01

    ”Kuka osaisi selittää, millä tavalla lukuihin on päästy?”

    Kyllä Luke osaa  prosenttilaskut. Tässä on sama tilanne, jota olen selittänyt hirvikannan arvioiden uutisoinnissa. Valkohäntäpeurakanta arvioidaan samoin kuin hirvikantakin bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla.

    Siinä aina uuden arvion valmistuttua korjataan taaksepäin edellisien vuosien arviota.

    Lukelta on tihkunut tietoa aika rajoitetusti, eikä hirvitietotaulukon kaltaista vhp taulukkoa ole julkaistu. Prosenteista voidaan kuitenkin päätellä, että takaisinlaskennan tuloksena vuoden takainen 98100 määrä on nyt tänä vuonna tarkentunut ylöspäin noin 104 000:ksi. Näin laskien ilmoitettu 7,4 % nousu pitää paikkansa. Vastaavasti kahden vuoden takainen kanta on korjautunut ylöspäin ja sielläkin prosentit menevät uusiksi.

    Koska kannan verotussuunnittelu tehdään joka vuosi liian pienen kanta-arvion perusteella, kanta kasvaa edelleen.  Samoin kuin hirvien kohdalla uutisointi määristä ja verotussuunnitelu on tehty 85 000 – 90 000 kannan perusteella, vaikka kanta on todellisuudessa ollut 100 000 – 105 000. Näyttää siltä, että tämä on riistakeskuksen kehittämä  ”digitaalinen hirvieläinhissi”,  jolla kannat saadaan ylös tappiin asti ja pysymään siellä.

    sitolkka 30.3.2019, 12:33

    Edelleen kaipaisin tutkimusta mitä vaikutuksia tällä on alkuperäiseen luontoomme? Syökö nämä peurat mustikan varvut kanalinnuilta? Millä luvalla vieraslajia tietoisesti levitetään uusille alueille?

    Tolopainen 30.3.2019, 12:45

    Se alkaa tuo hirvenpyynti jo kyrsiä, niitä oli vielä viimesyksynäkin pyyntikauden  lopussa isoja laumoja. Minä en ainakaan ala siellä koko syksyä kyykkiä, kun vasta lokakuun puolessa välissä saa aloittaa, käytännössä joulukuun alussa päivät on pyynnille liian lyhyitä ja v.mäisiä. Lokakuun alussa pyynti pitäisi päästä aloittamaan, laitetaanpa niitä ruppeja sitten vaikka monttuun, jos lihat eivät säily. Rahankeräys valtiolle luvista pitää lopettaa, jos hirvivahinkojen korvaus on tehty sellaiseksi, että siitä räpsähtää 170€ lasku, jos virkamies laskee että korvausta ei tule. Tuon maksun voi välttää ottamalla suoraan yhteyttä ko. virkamieheen, älkää tehkö vahinkoilmoitusta metsään.fi kautta.

    Planter Planter 30.3.2019, 13:59

    ”Edelleen kaipaisin tutkimusta mitä vaikutuksia tällä on alkuperäiseen luontoomme?”

    Kattavia tutkimuksia ei tiedossani ole. Linkissä Metsähallituksen julkaisu, jossa sivulta 16 alkaen jonkilaista viitettä vaikutuksista.

    https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a204.pdf

    wanhajätkä 30.3.2019, 14:19

    Pankaapa mietintämyssyn alle myös tämä.  Valkohäntäpeurakanta läentelee jo Lapin porolukua. Lappi on sentään melkeen puoli suomea. Talvehtiva porokanta on reillu 200 000. Valkohännät on tähän nähden pienellä alueella….vieraslajina.

    Turha on piiperöiden olla huolissaan enempi kuin me jäkälikköjen kulumisesta ja lisäruokinnasta poroille. Onhan siinä miettimistä mutta kyllä luonto on sen tasannut katovuosina. Pedot vaa on yksiä perkeleitä jotka käy kukkarolla.

    Joo, on mulla poroja ihan vaan malliksi ja kuluksi….se on perimää sekin ja sillä otan siitäkin takkiin. Luovutan merkin jälkeläisilleni ehdolla että aina siellä muuan haarakorva juoksis. Itse sain aikanaan saman velvoitteen ja pidän perinnettä arvossa.

    Toki matkailussa poro oli yksi tuloksentekjiä mutta sillä ei ollut mitään tekemistä minun muutaman kisuran kans.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 19 20 21 … 26 27 28