Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • Puuki

    Kuka niitä hirvieläimiä sitten metsästää, jos metsästysoikeus otettaisiin mo:ilta pois ?

    Valkohäntäpeurat on varmaan iso ongelma siellä missä niitä on enemmälti. Metsäkauriita on ollut täällä päin parin vuosikymmenen ajan eikä isompaa haittaa vielä ainakaan. Ilvekset ja ahmat pitää kannan melko pienenä.

    suorittava porras suorittava porras

    MJO:lle:

    Totta kai on tahdon asia…ainakin jossakin päin.  Jos harrastajat sijoittavat varojaan(1000eur/vuosi tai enemmän) jahtivälineistöön , jahtimajoihin ja saaliinkäsittelytiloihin , on luonnollista , että halutaan myös saalista sijoituksen vastikkeeksi. Alueilla , joilla metsästyskulttuurilla on vahvat perinteet , sijaitsee melkoisia toimintaa tukevia rakennuksia ja rakennelmia . Monesti nämä tilat palvelevat kyläyhteisön harrastetoimintaa laajemminkin . Myös muuta kiinnostusta lisäävää ja ylläpitävää toimintaa riittää metsästysseuratoiminnan puitteissa.

    Syrjäseuduilla on puolestaan vastassa ränsistyvät rakennukset ja samaan tahtiin ränsistyvä ja harveneva metsästäjäjoukko. Siellä ei enää puhuta tahdosta , vaan ehtyvästä kyvystä hoitaa homma.

    Tikan poika

    Täällä Oulun yläpuolella ei ole valkohäntiä näkynyt eikä paljon sikojakaan.

    Kauris kanta kasvaa hitaasti mutta vakaasti. Suurin syy on ettei niitä pääse rokottamaan kunnolla on maanomistajat ja yleinen mielipide. Joiden mielestä tätä söpöä bambia ei saa vahingoittaa. Vaikkei se bambi oikeesti olekaan.

    Oikeesti toimivia maatiloja täällä on alle yhden käden sormin. Eu-viljelyä sitäkin enemmän.

    Hirvikanta on kurissa ja nuhteessa koko 25000ha alueelta löytyy alle 5 elukkaa. Mutta kun mennään 40km pohjoseen siellä muutamalla alueella on yli 10 elukkaa /1000ha. Niin maanomistajat kuin mettästäjät on kusessaa kun lisälupia ei tule. (Ovat yrittäneet).

     

    suorittava porras suorittava porras

    Tilanne on haastava , jos koko hirvitalousalueen hirvet kerääntyvät talvehtimaan yhden seurueen alueelle mieleisiin olosuhteisiin. Muiden hirvitalousalueen seurojen alueilla hirvitiheys voi olla vastaavalla hetkellä jopa 0/1000ha.

    pystykorvat

    Nyt kyllä Raivaaja on tainnut saada harhaanjohtavaa tietoa. Että Kärsämäem ja Pyhäjärven rajoilla olisi ollut  sadan valkohäntäpeuran lauma. Itse  noilla tienoilla mökkeilevänä ja  hirviäkin metsästävänä en ole edes kuullut kenenkään siellä nähneen  yhtä saati isoa laumaa valkohäntäpeuroja.

    Siellä kyllä näkee  jopa tuon kokoisen lauman mutta kysymyksessä eivät ole valkohäntäpeurat/-kauriit vaan yksi maailman harvinaislukuisimmista eläinlajeista eli metsäpeura joka on kotiutunut tuonne Pyhännän-Kärsämäen maisemiin viimeisen vuosikymmenen aikana.

    Erottaminen  on aika helppoa sillä metsäpeura on jopa poroakin isompi suurimpien urosten elopainon ollessa kirjallisuuden mukaan jopa 250 kg.

    Niitä kyllä näkee ja Pyhännän puolella on jopa  niistä varoittavia liikennemerkkejäkin.

    Kyseiset eläimet syövät jäkälää ja muuta suokasvillisuutta. Enpä ole huolissani istutustaimikoistani. Mutta aika kevyellä tietämyksellä täällä  eläimistä kekustellaan.

    Timppa

    Onkohan se ”satapäinen valkohäntäpeuralauma” sittenkin metsäpeuroja?  Niitähän asustelee paljon juuri Suomenselän alueella. , Metsäpeurat ovat selvissä laumoissa.  Valkohäntäpeurat eivät ole.

    pystykorvat

    Satavarmasti on. Minäkin olen laumoja nähnyt useamman kerran.  Syksylläkin se pyöri muutaman kerran  mökkitielläni. Ja valkoinen hännäntypykkä sillä on. Mausta en osaa sanoa kun se on rauhoitettu mutta kertovat että syötävää se on.

    arto arto

    Pyhännällä on ollut metsäpeuroja jo yli 10 vuotta, ellei pidempäänkin. Siellä elää jopa satakunta yksilöä, joita on muutaman viime vuoden aikana myös pannoitettu.

    Talveksi Pyhännän peurat näyttävät muuttavan Suomenselän peurojen alueille.

    Metsäpeuraa uhkaavat Pyhännällä samat ongelmat kuin muilla asuinseuduilla.

    – Suurpetoja esiintyy sielläkin. Lisäksi seutukunnassa on suunniteltu suuria tuulivoimahankkeita, jotka saattavat haitata leviämistä Kainuun ja Suomenselän välille, Pusenius sanoo……..Eli kyllä niitä on, Paksulumisilla talvella juosseet auton edessä muutaman kerran. Liikun paljon kyseisellä suunnalla.

    suorittava porras suorittava porras

    Minäkin vähän epäilin ,että havainto koski metsäpeuraa. Pari vuotta sitten osuin näkemään muutaman kymmenen yksilön lauman näihin aikoihin aivan tien vartessa kohti Kokkolaa ajellessani. Toisaalta oman perheen vanhin juniori onnistui riistämään autolla hengen valkohäntäpeuralta samoilla tienoilla syksytalvella. Vahingot olivat onneksi vhp:aa lukuunottamatta kosmeettisia.

    Metsuri motokuski

    Miten tuulivoima hankkeet vaikuttavat peurojen elämään ? Ainakaan laidunalueen menetyksiä ei hanke aiheuta kun liikkumisen rajoitusalue on sangen pieni.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 275)