Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • Raivaaja

    Varmaan sitten ollut metsäpeura. Minulle puhuivat  valkohäntäpeurasta ja itsekin kännykältä näin videon mutta ei minulla lajitunnistustaitoa ole kun en ole itsekään ikinä näitä harrastanut. Metsäpeuraan verrattuna näyttivät vaan pienemmiltä mutta pieni ruutukin voi valehdella. Joku sanoi että tämä lauma vaeltaisi eteläpohjanmaalle talveksi. Mistä tuo tieto niin en osaa sanoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tekeekö tuo lauma tuhoja, eli mitä se syö?

    pystykorvat

    Sanoisinpa että siitä on noin 20 vuotta kun näin ensimmäiset metsäpeurat pyhännällä. Siellä niitä puolenkymmentä tuli Kansannevan reunassa kohti kun jonkun jänisajo pani ne liikkeelle. Luken miehet väittävät että Pyhännän metsäpeurat ovat tulleet Suomenselän kannasta mutta ovat väärässä. Ne tulivat eräänä talvena Oulujärven yli ja ovat Kuhnon suunnan kannasta. Kerrottinkohan 17 ? peuran lauman  erkautuneen  ja kadonneen Oulujärven pohjoispuolelta.  Minä ne ensiksi näin.

     

    Jaa tuulivoima – mikähän eläin mahtaisi viihtyä alueella jossa taivaanrantaa huitovat  tuulivoimaaoiden lavat. Stressihän siinä tulee eläimelle joka vaistomaisesti  seuraa ympäristössä tapahtuvaa liikettä. Puhumattakaan niistä infraäänistä.  Eihän ihmisasuntojakaan sallita voimaloiden läheisyydessä.  Kun puolensataakaan  voimalaa ryhmitettynä viuhtoo niin  taimikot saavat rauhassa kasvaa hirviltä.

    jees h-valta

    Sitten vain tuulivoimaa joka paikkakunnalle ja paljon.

    Lenkopetäjä

    Meijän huudeille ei tartte yhtään rupelia pyörimään.rannikolle niitä mahtuu.mehtäpeuroja sais olla enemmänki.muutamia tässä pyörii.herne näkyy olevan herkkua niille(tuore)

    Jätkäpätkä

    Näin ensimmäisen kerran metsäpeuran kärsämäeltä Kokkolan suuntaan vuonna 94 josta otin valokuvan, ihmeteltiin silloin miten Poro on näin etelässä, nykyään niitä on tässä 50km kärsämäeltä Kokkolan suuntaan kesäisin, mutta talveksi muuttavat kohti Salamajärven. Nämä valkoperseiset mitä Kärsämäen peltoaukeilla näkee lähes aina laumassa kun ohi ajelee ovat metsäkauriita. Ei ainakaan hirvi tunnu tuulimyllyjä karttavan, melkein päinvastoin, haukussa seisoskelee myllyn alla mitään välittämättä.

    Lenkopetäjä

    Minäki luulin poroksi ku ekakerran näin.noin 50km kärsämäeltä kokkolaanpäin😁

    Lenkopetäjä

    Ja tosiaan Kärsämäellä näkee metsäkauriita aina ku sielä käy

    MJO

    Suorittava: Totta kai on tahdon asia…ainakin jossakin päin.  Jos harrastajat sijoittavat varojaan(1000eur/vuosi tai enemmän) 

    Sen tuoton ”kustantavatkin” eri tahot ja tahtomattaan.

    Tottakai metsästykseen menee tonni vuodessa, jos haluaa hifistellä. Kiväärinä esim. Blazerin suoravetolukolla kivääri ja siihen kallein swaron tai zeissin putki päälle. Saman asian ajaa vanha pystykorva, johon jälkiasennuksella kiikari (elinikäikäinen hankinta). Näitä paketteja saa satasella. Harjoittelun voi hoitaa esim. ilmakiväärillä, tai ainakin minä olen voinut ja voin tulevaisuudessakin. Pakollisia menoja metsästyskortti, jäsenmaksu, ampumakoe ja lupamaksut max. parisataa. Porukassa pari koiraa, joiden kulut jyvitetty porukan kesken. Meillä on yleensä myyty porukalla esim. aikuinen ja vasa, joilla on katettu yhteiset kulut. esim. mönkijän huollot, luvat, koiranmiesten kuluja yms..  Halpaa huvia sanoisin, tai pikemminkin ilmaista.

    Ammuin minäkin aikaanaan kymppitonnin ratahaulikolla 10000 patruunaa kesässä. Jos ne kulut olisi laskenut sijoituksena, olisi siinä sorsapaistille tullut hintaa. Mutten kuitenkaan laske, koska harrastus oli ammunta, eikä metsästys sijoitusmuotona.

    Jos väki vähenee ja vanhenee. Silloin tarvitaan suuria muutoksia. Ensimmäisenä pyynti lupavapaaksi ja tyylivapaa, eli tronet, helikopterit yms. käyttöön.

    Ps. Tuulimyllyt eivät ainakaan täällä vaikuta mitään hirvien käytökseen.

    MJO

    Puuki: Kuka niitä hirvieläimiä sitten metsästää, jos metsästysoikeus otettaisiin mo:ilta pois ?

    Ei metsästysoikeutta otettaisi pois, vaan sitä laajennettaisiin. Se ei enää olisi yksinoikeus, eikä tulisi suorittavan mainostamia sirpale alueita.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 275)